Nuoret miehet istuvat Kemin vastaanottokeskuksen sohvalla. He ovat tauolla suomen kielen alkeiskurssilta.
Irakilainen Alaa Thames Hamdan kertoo olleensa täällä kaksi kuukautta. Hänen reittinsä Suomeen kulki Turkin, Kreikan, Makedonian, Serbian, Unkarin, Itävallan ja Ruotsin kautta. Hamdan odottaa turvapaikkapäätöstä.
- Opiskelin Irakissa tietokoneinsinööriksi, mutta sota keskeytti opinnot.
Hamdan sanoo, että Kemissä asiat ovat hyvin. Suomalaiset ovat ystävällisiä, mutta heihin tutustuminen on osoittautunut vaikeaksi. - Haluaisin saada suomalaisia ystäviä, jotta oppisin suomea nopeammin. Saisin tietää, lausunko esimerkiksi jonkin sanan väärin.
Hamdanin vieressä istuu etiopialainen Omar Isak Mowlid. Mowlid on opiskellut terveysalaa ja haluaisi ryhtyä sairaanhoitajaksi.
Irakilaisen Mustafa Hamid Suhaidin haave on, että hän saisi taas nähdä vaimonsa.
- Vaimoni on lääkäri. Hän on nyt Ukrainassa. En tiedä, milloin tapaamme seuraavan kerran.
Hamdan on pahoillaan siitä, että jotkut ajattelevat pakolaisten tulevan Suomeen rahan takia. Hän huomauttaa, että Irakilla on mittavat luonnonvarat. Ongelma on sota, joka estää normaalin elämän.
- Kadulla kävellessäni huomaan, että jotkut pelkäävät minua. Haluan sanoa kaikille, että meistä ainakin 98 prosenttia on hyviä ihmisiä, jotka etsivät rauhaa.
Hamdan on hetken hiljaa ja pyyhkii silmiään. Hän selittää, että perheestä erossa oleminen on raskasta ja olo on välillä yksinäinen.
Kemin vastaanottokeskuksen johtaja Pirkko Rytkönen kuvailee pakolaistilannetta hektiseksi.
- Viime aikoina olemme ottaneet vastaan noin 50 uutta turvapaikanhakijaa päivässä. He ovat tänne tullessaan hyvin väsyneitä.
Rytkönen haluaa oikaista käsityksen, jonka mukaan vastaanottokeskukset tai Punainen Risti hakevat pakolaisia Kemiin.
- Kukaan ei haali ihmisiä mistään. He tulevat tänne itse. Me vain noudatamme kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja yritämme vastata tilanteeseen.