Unkarin pääkaupungin kaduilla ei silmiin osu irakilainen, afganistanilainen tai syyrialainen matkamies.
Ei ole Lähi-idän maahanmuuttajien teehuoneita, parturiliikkeitä tai toimettomia mieslaumoja. Etelärajan aidoittaminen pitää huolen siitä, ettei Unkariin tulla ilman papereita.
Tästä huolimatta pakolaiset herättävät pelkoa ja vastustusta.
Vuodentakaiselle kansainvaellukselle ei haluta uusintaa. Vuonna 2015 Unkarin kautta Saksaan vaelsi ainakin neljännesmiljoona pakolaista.
Unkari ei halua edes EU:n kiintiöpakolaisia. Unkarin oikeistohallituksen populistinen pääministeri Viktor Orbán keksi järjestää kansanäänestyksen, jossa unkarilaisilta kysytään, hyväksyvätkö he sen, että EU voi määrätä Unkarin vastaanottomaan tietyn määrän pakolaisia.
Useimmille unkarilaisille EU on periaatteessa hyvä asia. Pakolaispolitiikan kohdalla pääministeri Orbán näyttää kuitenkin vetäneen oikeasta narusta. Maahanmuutto epäilyttää niitäkin, jotka muutoin vastustavat hallituksen toimia.
Sandór Diós on hienostoravintolan kokki Budapestissa. Hän on kotoisin Koloszvárin kaupungista Transsilvaniasta, Romanian unkarilaisalueelta. Hänellä on etnisenä unkarilaisena oikeus äänestää Unkarin vaaleissa.
Diósin mielestä Unkari ei olisi taloudellisesti mitään ilman EU:ta. Nuori mies on silti kriittinen EU:n pakolaispolitiikkaa kohtaan.
- En usko, että muslimit pystyvät integroitumaan länsimaihin. Ranskassakin muslimit asuvat omissa oloissaan, Diós muistuttaa.
Vielä vahvempia sanakäänteitä käyttää eläkeläisrouva Mária Oláhné , jolla on takanaan 40 vuotta toimistotöitä.
- EU-politiikkaa viedään aivan väärään suuntaan. Brysselin päättäjät eivät ole kiinnostuneita ihmisten mielipiteistä varsinkaan pakolaisasioissa, Oláhné puuskahtaa.
Hänen mukaansa unkarilaiset auttavat mielellään hädänlaisia, mutta heitä pitäisi auttaa kotimaissaan.
Oláhné kertoo lukeneensa irakilaismiehestä, joka sai Unkarista turvapaikan ja yritti heti sen jälkeen murtautua kahteen autoon.
Mária Oláhné kysyy, miksi esimerkiksi Afganistanista ei ole tullut aikaisemmin väkeä, vaikka kuohuntaa siinä maassa on ollut 1980-luvulta saakka.
- Minusta tämä pakolaisvirta on järjestetty juttu, Oláhné väittää.
Pitkän päivätyön ravintoloiden keittiöissä tehnyt István Németh on sitä mieltä, että kommiunismin aikana asiat olivat paremmin. Hän itse oli tuolloin Budapestin ykköshotellin, Forumin palveluksessa.
- Nyt pakolaisia tuodaan tänne mielin määrin, milloin milläkin verukkeella. Unkari ei ole niin varakas maa, että tänne voisi tulla määrättömästi väkeä, Németh sanoo.
Vaikka hän on periaatteessa samoilla linjoilla hallituksen kanssa pakolaisasioissa, hän pitää kansanäänestyksen järjestämistä naurettavana toimena, jolla vain kasvatetaan vihaa ulkomaalaisia kohtaan.
István Némethillä on hyvin negatiivinen käsitys sekä EU:sta että Orbánin hallituksesta.
- Joskus minulla on sellainen tunne, että pitäisi mennä ase kädessä kadulle ja tehdä jotakin.
Gazdagrét on lähiö Budapestin länsilaidalla. Siellä on runsaasti neuvostoaikaisia tornitaloja.
Ádám Horváth kantaa olutlaseja ja gyroslautasia asiakkaille lähiön keskustorin ravintolassa.
Horváth ei ole ylen määrin kiinnostunut EU:n pakolaispolitiikasta, sillä hän viettää ison osan vuodesta maailman merillä risteilyalusten showtanssijana. Seuraava keikka on Dubaihin.
Tästä huolimatta hän sanoo säikähtäneensä, kun luki Orbánin väläytelleen Unkarin lähtöä EU:sta.
- Nuorten kannalta EU on hyvä juttu. Se parantaa työmahdollisuuksia, Horváth toteaa.
Kauneushoitolan manikyristi Timea Vigh sanoo, ettei hänellä ole aikaa eikä energiaa miettiä EU-asioita.
Hän ei ole toivottamassa pakolaisia tervetulleeksi, mutta hän arvelee kansanäänestyksen oli poliittinen jippo, jolla peitetään muita asioita.
- Oli äänestys tai ei, asia on päätetty etukäteen, Timea Vigh uskoo.
Postiääni vain lojaaleille
Vaikka Viktor Orbánilla ei ole mitään pelkoa hävitä tämänpäiväistä äänestystä pakolaiskiintiöistä, on hallitus tehnyt kaikkensa, että voittoluvut olisivat mahdollisimman suuret.
Naapurimaissa asuvat etniset unkarilaiset ovat saaneet Orbánin valtakaudella Unkarin kansalaisuuden, jota he voivat hyödyntää lähettämällä äänensä postikuoressa.
Ne, jotka ovat muuttaneet työn perässä vaikkapa Brittein saarille, joutuvat marssimaan suurlähetystöön, jos haluavat äänestää.
Orbánin politiikkaa vastustavat joutuvat vaikean valinnan eteen. Liberaalipuolue kehottaa äänestämään kiintiöiden puolesta, muut oppositiopuolueet kannattavat vaaliboikottia. Kolmas esillä ollut vaihtoehto on ruksata molemmat vaihtoehdot.
Hallituksen ajama ’ei’-kanta on saanut viime aikojen gallupeissa 60–80 prosentin välissä olevia lukuja. ’Kyllä’-vaihtoehtoa aikoo äänestää alle 10 prosenttia haastatelluista.
Jännittävin asia sunnuntaina on äänestysprosentti. Jos jää alle 50:n, ei tuloksella ole mitään merkitystä.
Pakolaisten pysäyttäminen teräksisellä aitarakennelmalla Unkarin etelärajalle on herättänyt arvostelua muissa EU-maissa. Unkarissa siitä ei juuri keskustella.
- Se puolustaa meidän etujamme, sanoo rakennusteknikko László Schumann. Schumann ei ole pääministeri Viktor Orbánin kannattaja, mutta pakolaisasioissa hänen mielipiteensä ovat yhteneväisiä hallituksen linjausten kanssa.
Hän sanoo tavanneensa Budapestissa Lähi-idän pakolaisia, jotka väittivät olevansa köyhiä mutta jotka sormeilivat viimeistä huutoa olevia kännyköitä.
- On mahdoton tietää, kuka on tullut tänne taloudellisista syistä, Schumann sanoo.
László Schumann on kaikesta huolimatta Unkarin EU-jäsenyyden kannattaja. Unioniin liittyminen oli hänen mielestään samanlainen historiallinen käänne kuin Unkarin ensimmäisen kuninkaan, Pyhän Tapanin kruunajaiset vuonna 1001.
Tuolloin Unkari liitettiin pakolla kristinuskoon.
Schumann on vakaumuksellinen kristitty.
Vakaumuksellaan hän selittää myös poliittisia asioita, kuten sen, mitä hän ajattelee Unkarin huonosta maineesta.
- Uskon korkeampiin voimiin. Asiat kyllä järjestyvät, Schumann vakuuttaa.