Istuminen on uusi tupakointi.
Näin voi päätellä, kun lukee pitkää, lääketieteen tohtori Tommi Vasankarin esittelemää istumisen terveyshaittojen luetteloa. Aivotoiminta hidastuu, välilevyjen huokoisuus vähenee, lihakset rappeutuvat, verenpaine kohoaa ja niin edelleen.
UKK-instituutin johtaja Vasankari on luotsannut työryhmää, joka julkaisi tänään kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. Vasankarin mukaan istuminen on jopa suurempi riskitekijä suomalaisten terveydelle kuin liikunnanpuute.
- Istumista ei todennäköisesti kielletä vielä tällä hallituskaudella, mutta radikaalisti sitä pitäisi vähentää, Vasankari vitsailee.
Suomalaiset istuvat suurimman osan elämästään. Työssä, kotona ja harrastuksissa. Korkeakoulutetut istuvat enemmän kuin vähän koulutetut, mutta liikkuvat myös enemmän. Nekin, jotka liikkuvat suositusten mukaisesti, istuvat usein liikaa.
- On olemassa valtavan paljon liikunnallisesti aktiivisia ihmisiä, jotka istuvat liikaa. Liikuntaharrastuksella ei voi vähentää istumisen aiheuttamia haittoja, Vasankari toteaa.
Vasankarin mukaan istumisen kitkeminen on kansanterveydellisesti vaikeampaa kuin liikunnan lisääminen, sillä kulttuurimme suosii sitä. Suositusten mukaan olisikin parempi liikkua vähäisesti pitkin päivää, kuin istua ensin kahdeksan tuntia ja liikkua vasta sitten.
- Kokonaisistumismäärällä on selkeä yhteys kuolleisuuteen. Runsas istuminen kohottaa ennenaikaista kuolemanriskiä lähes yhtä paljon kuin tupakointi, Vasankari sanoo.
Mahdollisuus piilee matkoissa
Tommi Vasankarin mukaan huolestuttavinta on, että jo nuoret – etenkin tytöt, mutta myös pojat – istuvat jo yhtä paljon kuin aikuiset.
- Alakoulusta yläkouluun siirryttäessä – sen yhden kesän aikana – lapsen askelet vähenevät noin 2000:lla päivässä. Tytöt ovat jo 7. luokalla askeleissa samaa tasoa kuin aikuiset naiset.
Kansallisissa suosituksissa ei kerrota paljonko päivässä saa istua. Niissä kehotetaan sen sijaan välttämään istumista aina kun se on mahdollista.
- Matkat ovat ainakin aikuisille valtava mahdollisuus: työmatkat voi kulkea ainakin osittain kävellen tai pyörällä, ja julkisissa kulkuneuvoissa voi myös seistä. Portaat kannattaa valita hissin sijasta.
Vasankarin mukaan ratkaisevassa asemassa ovat esimiehet, työnantajat, opetushenkilöstö ja kuntapäättäjät.
- Olisi helppo sanoa, että nostakaa nyt vain ne pakarat jakkaralta. Vaihtoehtoja istumiselle pitää kuitenkin ottaa huomioon jo rakennussuunnittelussa, erityisesti koulujen osalta. Istuminen on todella runsasta myös ja varsinkin vanhuksilla: palvelukodeissa voitaisiin varmasti vähentää hoivan tarvetta aktiivisella toiminnalla.
Suomalainen on paikoillaan kolmanneksen päivästä
Huoli suomalaisten istumisesta ei ole vain terveydellinen vaan myös taloudellinen. Istuminen on yhteydessä esimerkiksi diabetekseen, jonka määrä on viime vuosina kasvanut valtavasti. Hoitokustannukset ovat paisuneet – tosin juuri istumisen osuutta hoitokuluista on vielä vaikea määrittää.
Suomalaisten aikuisten arjesta 60 prosenttia kuluu istuen ja maaten, siihen päälle seistään paikallaan noin 15 prosenttia ajasta.
- Yhteensä paikallaanoloa tulee siis kolmannes päivästä. Vain 20 prosenttia kuluu liikuskeluun ja noin neljä prosenttia rasittavan liikunnan harrastamiseen, Vasankari sanoo.
Eri paikoissa istumisellakin on eronsa.
- Television katselun yhteys kuolleisuuteen oli vahvempi kuin muun istumisen. Televisiota katsellessa istuma-asento on yleensä passiivisempi kuin vaikkapa töitä tehdessä.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkistamat kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi voi lukea täältä
