Kuten kuka tahansa 34-vuotias koiras, luulin olevani kuolematon. Sitten ovikello soi. Menin avaamaan ja influenssa ryömi eteisen matolle. Mulkero ilmoitti tulleensa jäädäkseen ja korkkasi kaljan.
Mittava koettelemukseni alkoi palelemisen tunteella. Tunsin olevani naparetkeilijä Roald Amundsen jäätävän viiman heitellessä ilmalaivaani. Tosiasiassa olin lämpimällä sohvalla pieruverkkarit jalassa katsomassa heikkolaatuista televisioviihdettä.
Jouduin ilmoittamaan töihin toiveeni muistotilaisuuden järjestämisestä Lapin Kansan tuulikaapissa.