Jalka naputtaa lattiaa ja vilkaisen välillä sivulleni. Kun lähettyvillä istuvan naisen lisäksi ei näy muita, katselen taas valkoista ovea ja odotan. Minuutit tuntuvat pitkiltä, mutta lopulta askelten ääni lähenee käytävällä. Lääkäri ojentaa kätensä, kättelemme lyhyesti ja hän kutsuu minut sisään.

Huoneessa lääkäri tarkistaa potilastietoni ja kysyy, miten menee. Vaikka ongelma olisi millainen tahansa, niin voiton yrittää viedä supisuomalainen perusvaiva: vähättelyn tarve ja nolostelu.