Aloin jokin aika sitten hellustaa terveystietoisen siippani kanssa.
Ensimmäiset viikot hän katsoi hiljaa, kun lapoin teelusikka toisensa perään sokeria teekupposeeni.
Sitten hän ilmeisesti rohkaistui ja nosti sokerisammioni kaapin ylähyllylle. En enää yllä sokeriin, ellen ota tikkaita avuksi.
Sokerikupin tilalle mies toi hunajapurkin.
Kunnon jästipäänä ensin protestoin, mutta sitten myönnyin.
