Joskus isokin katastrofi voi paljastua pelkäksi suhaukseksi pahanhajuista kaasua.

Ajoimme joululomalla talottomalla taipaleella kohti mummolaa, kun takapenkiltä kuului kolmevuotiaan valitus lähestyvästä vessahädästä. Siitä isommasta. Koska ulkona puhalsi kylmä viima, ihmistaimi kieltäytyi harkitsemasta puskatoimitusta tien laidassa. Anelimme epätoivoisena armoa ja voimaa pihistää ylivoimaiseksi käyvää tarvetta vielä viisitoista kilometriä. Siellä odottaisi onneksemme seuraava kyläpahanen.