Ei ole kovin kauan ajasta, jolloin Inarin rannoilla asuneille kaloja olivat lähinnä siika, taimen ja rautu.
Harjusta, tutummin harria, moni katsoi vinoon. Purje-eväkäs saattoi jäädä rantakalliolle tai perkuupaikalle, lintujen ruuaksi.
Olisivatpa hyljeksijät syöneet useammin savuharria.
Se otti pienestä, kalliorantaisesta lahdesta melkein ensimmäisellä heitolla. Pitkä ja tumma, senttiä vaille puolimetrinen harri, jonka uljaassa, purjetta muistuttavassa selkäevässä ruskeanpunaiset pilkut kaartuivat kauniina ketjuna.