Valo vaihtuu vihreäksi, ja mopopoika saa menopelinsä vaivoin nytkähtämään liikkeelle.
Pyörän alkuvauhti ei päätä huimaa, mutta siitä lähtevä melu tuntuu hetkessä halkaisevan koko pään. Sillä hetkellä olen varma, että maailmassa ei ole mitään pahempaa ääntä, niin hirveästi pärinä raastaa korvia.
Leppoisalla aamupäivälenkillä ajatukset leijailevat kevyen lumisateen mukana.
Yhtäkkiä voimistuva jylinä syrjäyttää kaikki muut mietteet.