En ole koskaan ollut mikään varsinainen koiraihminen. Ihan mielelläni olen niitä aina rapsutellut, mutta viime kädessä olen pitänyt niitä ylimääräisinä vaivankappaleina.

Vuosikymmenen alussa päädyin perhepoliittisten muutosten seurauksena samaan kotitalouteen snautserin kanssa. Se oli sinänsä kiltti koira, mutta jästipää. Se esimerkiksi tiesi hyvin, ettei se saa mennä sohvalle, mutta yksin jäädessään se aina hyödynsi tilaisuuden.