Yhtäkkiä havahdun siihen. Minulla on vakiduuni.
Makustelen sanaa, annan merkitysten imeytyä. Vakituinen, pysyvä, turvattu.
Elin lapsuuteni 1990-luvun lama-aikana ja valmistuin keskelle taantumaa. En liioittele sanoessani, etten koskaan vaivautunut edes haaveilemaan vakinaistamisesta. Olin hyväksynyt asemani.
En ottanut lukuun mahdollisuutta, että keski-iän kynnyksellä kajahtaisin kokonaan ja perustaisin oman yrityksen: Monimedia Sonja Huhtaniskan.