Elämä poikamiesboksissa on tehnyt tehtävänsä. Ne ovat palanneet: yksinäisiltä nuoruusvuosilta tutut Maaniset Monologit.
Monologini alkavat aina viattomasti. Saatan olla esimerkiksi tekemässä ruokaa, kun jokin mielessäni välähtävä ajatus alkaa huvittaa minua.
Ensin naurahdan sille hillitysti.
Mutta kohta jo kommentoin ajatusta ääneen, ikään kuin joku olisi kuulemassa.
Ennen kuin huomaankaan, aiheesta on sukeutunut keskustelu.