Se on yhtä muuttamista nyt. Mie muutin, minun autonkorjaaja muutti ja Kiiruna muuttaa. Mie olen paluumuuttaja. Pari vuotta sitten oli yhtäkkiä muutettava kaupungintalon tiloihin syytingille, koska tämä Keltainen talo piti saada pakolaispoikien käyttöön. Meni vajaa vuosi ja se oli tyhjänä taas. Talo näytti yksinäiseltä ja kolkolta: ei kartiinia, ei kukkia, sinne tänne lynkääviä säleverhoja lukuun ottamatta ei mitään elämää.
Kolumni