Pyrin postilokerolle, kuten joka arkipäivä paikallisen osuuskaupan eteisessä. En heti päässyt, sillä lokeroseinän eteen oli parkkeerannut joku kulkija pulkkansa.
Pienen muovipulkkansa päälle tämä nuorehko ja matalahko mies oli köyttänyt lyhyehköt suksensa.
Kohteliaasti hän siirtyi sivummas, kun hoksasi pyrkimykseni postinnoutoon ja sanoi sori. Pitihän siihen kiitellen vastata ja uteliaisuuttaan kysäistä että mistäs tulet.