Sisälläni piileskelee pieni suomenruotsalainen. Näin sen täytyy olla.
En tiedä koska se on asettunut kodiksi, mutta olen havahtunut sen olemassaoloon vasta viime vuosina.
Erityisen aktiiviseksi se muuttuu silloin, kun olen väsynyt. Tuolloin huomaan ajattelevani ruotsiksi. Liekö se aivojen nokkela kikka pitää nainen toimintakykyisenä lisäämällä uutta ärsykettä koneeseen.
Usein iltavuoron jälkeen kotiin kävellessä tai pyöräillessä mielessä vilistävät ajatukset ruotsiksi.