Marjastamisesta oman puolison kanssa ei tahdo tulla mitään.
Hänelle mustikan kerääminen on sellainen stressitön, parin tunnin rento piipahdus metsässä kivassa säässä. Juttelua, eväät ja nokipannukahvit, tottakai.
Kun taas minä lähden marjaan, se tehdään räkä poskella, tosissaan ja todennäköisesti vain kerran vuodessa.
Mielessä on ennemminkin Valentin Konosen 50 kilometrin kultakävely Göteborgissa 1995 kuin pieni sunnuntaihölkkä.