Ihmiset osaavat kaunistella historiaa jo silloin, kun sitä eletään. Kemin Peurasaaren hautausmaa vihittiin käyttöön 4. elokuuta 1897. Kaksi päivää myöhemmin sen multiin laskettiin ensimmäinen virallinen vainaja, englantilainen perämies Joseph Sopwith . Epävirallisesti Kemin eteläiseen ja ensimmäiseen hautausmaahan oli haudattu kemiläisiä jo vuoden verran.
Sopwithin muistokiven teksti ei kerro, mihin perämies menehtyi. Hyvin harvinaista kuolinsyyn mainitseminen hautakivissä onkin. Peurasaaressa tällaisia poikkeuksia on vain pari.
Kemiläisen Armas Kangastalon kohtalosta Peräpohjolan väki sai aikoinaan lukea myös Pohjolan Sanomista . Kemin Vetoa edustanut 19-vuotias Kangastalo osallistui painikilpailuihin työväentalossa murheellisin seurauksin.
Uutisen mukaan hän otteli 60-kiloisten sarjassa pietarsaarelaisen Lindbergin kanssa.
–Kangastalo yritti niskaheittoa, johon Lindberg vastasi riuskalla lonkkaheitolla. Tällöin Kangastalo putosi niskoilleen ja Lindberg horjahti hänen päälleen. Kangastalo jäi matolle tajuttomana makaamaan, kertoo lehti.
Sairaalassa nuorella miehellä todettiin niskanikaman murtuma. Selkäydin oli vaurioitunut. Kangastalo kuoli vammoihinsa neljä päivää myöhemmin. Painiseura osallistui hautajaisten järjestämiseen yhdessä omaisten kanssa.
Kangastalo ei ollut ainoa otteluvammoihin kuollut kemiläispainija. Kemin Innon historiikki kertoo, että Innon painija Isak Lyttinen koki vastaavan kohtalon syyskuussa 1920. Saman seuran Pauli Helistö menehtyi aivoverenvuotoon painikilpailuissa Kiirunassa keväällä 1932.
Paikallishistoriasta kiinnostuneet löytävät hautausmaalta monta tuttua nimeä, kuten Pruntsit, Broakset, Palosteet, Jänkälät ja Ulenit.
Vahvoista naisvaikuttajista kannattaa huomata Lapin ensimmäinen naiskansanedustaja, kemiläinen ompelija Hilda Herrala (1881–1956). Herrala valittiin sosialidemokraattien listoilta vuonna 1908. Hän istui poliittisista syistä vankilassa vuosina 1918–19, alun perin 12 vuodeksi tuomittuna.
Peurasaareen on haudattu myös esimerkiksi pakinoitsija, opettaja, kanslisti Hildur Eck (1879–1963) sekä Kemiin tyttöjen käsityökoulun vuonna 1862 perustanut kirkkoherran tytär Amalia Appelgren (1834–1915).
Kuvanveistäjä Ensio Seppäsen (1924–2008) veistokset ja reliefit koristavat useita muistokiviä. Seppäsen oma hauta on Paattiossa.
Omintakeinen on uittoneuvos Antti Mustosen (1919–2004) ja hänen puolisonsa varanotaari Leila Mustosen (1921–1997) hautapaasi. Sen kansi loiskii aallokkona.