Ei mitään uutta puoluelogojen alla. Demarit johtaa (20,8) vanavedessään keskusta (18,9) ja kokoomus (19,4), Vihreät on selkeä nelonen (13,7). Vasurit (8,6) tappelevat persujen (8,4) kanssa viidennestä sijasta. Pienimmät ovat yhä pienimpiä.
Tämä käy ilmi Ylen tuoreimmasta puoluekannatusmittauksesta. Sen mielenkiintoa lisää lähestyvä kuntavaali varsinkin, kun mittaus osoittaa, että puoluekannastaan epävarmojen äänestäjien joukko on epätavallisen iso vain kuukautta ennen vaaleja. Tiedon voisi kuvitella lisäävän ehdokkaiksi asettuneiden motivaatiota vaalityöhön.
On hyvä muistaa, että kuntavaali on silti ”vain” kuntavaali. Puolueen valtakunnallinen kannatusprosentti ei kerro suoraan sitä, millainen kannatus tietyllä puolueella tulee olemaan tietyssä kunnassa. Tässäkin suhteessa Suomi on laaja maa. Se, mikä on kuuminta hottia pääkaupunkiseudulla, ei innosta läheskään aina maakunnassa. Vihreät on tästä hyvä esimerkki. Sille povataan ykköspuolueen asemaa Helsingissä, mutta hännänhuipun roolia pohjoisessa.
Kuntavaalissa ratkaisevinta on loppupelissä se, miten puolue onnistuu ehdokasasettelussaan. Sen sijaan vähemmän ratkaisevaa on se, mikä on puolueen sijoitus valtakunnallisessa ranking-listassa.
Puoluegallupeiden tiedetään reagoivan hitaasti yksittäisiin kohuihin ja käänteisiin. Perussuomalaisten pomonvaihtouutinen, josta puoluejohto teki näyttävän mediatapahtuman, ei näy tuoreimmassa mittauksessa, mutta tulevissa se voi näkyä. Suuntaa tosin voidaan vain arvailla.
Soinilaisten romahdus jytkypuolueesta takiaispuolueiden – Timo Soinia lainaten – tasolle on jo vanha uutinen, mutta siihen on syytä suhtautua yhä varauksella. Elämme trumpilaisia aikoja ja tutkimuksetkin sen todistavat, että Perussuomalaisilla on eniten arvaamattomia äänestäjiä.
Puolueet ovat vasta aloittelemassa kuntavaalikampanjoitaan. Niiden toivoisi painottuvan enemmän kunta- kuin valtakunnanpolitiikkaan. Kuntavaaliehdokas, joka keskittyy kampanjassaan arvostelemaan tai kiittelemään Juha Sipilän (kesk.) hallituksen harjoittamaa politiikkaa, on väärässä vaalissa. Valtiopolitiikan vaihtoviikot ovat vielä edessä päin, seuraavat eduskuntavaalit järjestetään näillä näkymin keväällä 2019.
Valtuutetun työpaikka ei ole eduskunta, vaan valtuustosali, missä puidaan paikallisten ihmisten asioita ja ongelmia niissä raameissa, jotka valtakunnanpäättäjät ovat kuntapäättäjille antaneet.