Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama porvarihallitus on yhä toimintakuntoinen. Tavoitteeksi asetetut 400 miljoonan lisäsäästöt löytyivät tiistaina ilmeisen kivuttomasti. Keskiviikkona ministerit kertoivat, miten suurta ja vaikeaa sote-uudistusta viedään eteenpäin.
Uusia säästöjä tarvittiin, koska inflaatio on ollut odotettua alhaisempi eivätkä kaikki hallituksen aikomukset ole toteutuneet. Myös odotukset kuntien halusta säästää osoittautuivat ylimitoitetuiksi. Kaikki kunnat eivät ole nostaneet asiakasmaksuja ja kasvattaneet päiväkotien ryhmäkokoja hallituksen toivomalla tavalla.
Tiistaina hallitus linjasi konkreettisesti, mistä säästetään. Rahaa otetaan pois ainakin perusväylänpidosta, kehitysavusta, sairauspäivärahoista ja omaehtoisen koulutuksen kulukorvauksista. Bensan ja dieselin veroa korotetaan, mikä nostaa litrahintaa noin kaksi senttiä. Koulutukseen uusia säästöjä ei tule.
Polttoaineiden veronkorotus oli odotettu, sillä polttoaineiden hinnat ovat poikkeuksellisen alhaalla. Bensaveron nosto on tässä tilanteessa selvästi järkevämpi vaihtoehto kuin esimerkiksi yleinen arvonlisäveron korotus.
Hallituksen hyväksymistä tieinvestoinneista Lapin kannalta merkityksellisin on Kemin ja Oulun välisen tien kunnostus. Hanke voidaan käynnistää välittömästi.
Lapin kannalta myönteistä on myös se, mitä hallitus ei tehnyt. Ennen kehysriihtä lappilaiset matkailuyrittäjät pelkäsivät, että majoituspalveluiden arvonlisäveroa nostetaan. Näin ei käynyt.
Hallitus osoittaa olevansa toimintakykyinen, mikä ei ole itsestäänselvyys. Edellinen hallitus päätyi jopa äänestämään omia lakiesityksiään vastaan. Edellisestä hallituksesta kaikkosivat kesken kauden myös nyt oppositiossa kovaa ääntä pitävät puolueet.
Edellisellä kerralla sote-uudistuksessa päädyttiin umpikujaan, mutta keskiviikon infon perusteella sote näyttää etenevän, joskin monta mutkaa on vielä edessä. Kuntien kannattaa jo varautua siihen, että noin puolet niiden tehtävistä siirtyy maakunnille. Sekin on jo varma, että omaa verotusoikeutta maakunnat eivät saa.
Maakunnat saavat rahansa valtiolta könttänä. Ministereiden mukaan sotea ohjataan voimakkaasti valtion suunnasta, mutta maakunnalliseen päätöksentekoon on tarkoitus puuttua mahdollisimman vähän. Lähtökohta pitääkin olla se, että maakuntien valta kasvaa.