Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on saanut käsiteltäväkseen tapauksen, jossa naisparin toiselta osapuolelta evättiin pääsy hedelmöityshoitoihin julkisessa terveydenhuollossa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yhdenvertaisuusvaltuutettu on vienyt lautakuntaan seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvän syrjintätapauksen uuden yhdenvertaisuuslain perusteella.
Yliopistosairaaloiden johtajaylilääkärit ovat linjanneet, että julkisessa terveydenhoidossa toteutettavassa hedelmöityshoidossa ei käytetä luovutettuja sukusoluja resurssien puutteen vuoksi. Johtajaylilääkäreiden linjauksen mukaan hoitoja pitäisi lisäksi antaa vain lääketieteellisin perustein. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä muistuttaa kuitenkin tiedotteessaan, että vuonna 2007 voimaan tullut hedelmöityshoitolaki vahvisti naisparien ja yksin hoitoa hakevien naisten oikeuksia näihin hoitoihin.
- Hedelmöityshoitojen rajaaminen vain eri sukupuolta olevien parien mahdollisuudeksi on syrjintää, Pimiä sanoo.
Nykyinen yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan tämän vuoden alussa. Lakia sovelletaan lähtökohtaisesti kaikessa julkisessa ja yksityisessä toiminnassa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka puoleen voi kääntyä erilaisissa syrjintätapauksissa.