Lännen Median tekemä opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen haastattelu yliopistojen lisärahoitussuunnitelmista sai Nobel-huumassa kierineen Suomen ylikierroksille. Toiset iloitsivat, toisten mielestä kyse oli silmänkääntötempusta.
Hallitus käsitteli jo elokuun budjettiriihessään yliopistojen rahoitusta. Silloin oli esillä tiukassa rahoitustilanteessa olevien yliopistojen pääomittaminen. Rahat hankittaisiin valtion omaisuutta myymällä.
Idea tuli "kolmen talousviisaan" ryhmältä. Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälän ja Aalto-yliopiston professorin Sixten Korkmanin lisäksi ryhmään kuului sittemmin taloustieteen Nobelilla palkittu Bengt Holmström. Hallitus ajatteli käyttää tilanteen hyväkseen ja kertoi aivan kuin uutena asiana, että yliopistoille annetaan lisää rahaa säkkikaupalla. Saadaan lisää nobelisteja.
Kun pöly on laskeutunut, on jäänyt lupaus, että yliopistot saavat lisää rahoitusta. Kuinka paljon ja milloin, sitä ei hallituksen taholta ole tarkennettu. On vain oletettu, että pääomitus on suurempi potti kuin hallitusohjelmassa jo mainittu yliopistojen kärkiohjelma. Sen suuruusluokkana on pidetty 100 miljoonaa euroa.
Jos nyt oletetaan, että potti olisi 500 miljoonaa euroa, sillä saataisiin yliopistoille vuodessa ehkä 15-25 miljoonaa euroa lisärahoitusta (Kaleva 19.10.). Se ei ole paljon, kun jakajana ovat 14 yliopistoa ja 20 ammattikorkeakoulua.
Tässä onkin asian ydin. Miten potti jaetaan? Mikä yliopisto saa, mikä ei?
Opetusministeri on antamissaan haastatteluissa toistuvasti todennut, että pääomituksella edistetään yliopistoverkon rakennemuutosta. Myös talousviisaiden mielestä rahoilla pitää edistää yliopistojen työnjakoa. Tyly tulkinta tästä on, että rahat suunnataan pääasiassa muutamalle tutkimukseen keskittyvälle huippuyliopistolle. Loput kymmenkunta jäisivät ilman tai saisivat enintään rippuset rahoista.
Lyhyesti sanottuna. Paljon on vielä kysymysmerkkejä, myös Lapin yliopiston näkökulmasta. Sen vahvuus on arktiseen alueeseen keskittyvä tutkimus, jolla yliopisto tarjoaa ainutlaatuisen lisän yliopistojen erikoistumiseen.
Kun Lappiin on myös syntymässä aito korkeakoulukonserni, voi olettaa, että pääomituksen rakennekehitysehtokin toteutuu.
Lapin yliopistosta on tutkimuksensa puolesta Euroopan unionin arktiseksi yliopistoksi.