Suomen ja Ruotsin pääministerien tänään julkaistussa kirjoituksessa haluttiin alleviivata, että maiden Nato-kannat eivät ole hetkeen muuttumassa ja maiden välinen yhteistyö toimii. Näin linjaavat STT:n haastattelemat asiantuntijat.
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ja Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) julkaisivat tänään yhteisen kirjoituksen Lännen Median lehdissä ja Dagens Nyheterissä. Kirjoituksessa sanottiin muun muassa, että Suomen ja Ruotsin pysyttely sotilaallisten liittoumien ulkopuolella palvelee hyvin molempia maita.
- Pääministerit haluavat vakuuttaa, että nykyisessä tilanteessa maiden Nato-linjat on katsottu riittäviksi, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen. Ruotsissa nykyinen hallitus on sitoutunut siihen, että sen kauden aikana Nato-kanta ei muutu. Samaan aikaan Ruotsissa kansalaismielipide on muuttunut Nato-myönteisemmäksi ja oppositiossa kannatetaan Nato-jäsenyyttä.
– Tämä on hermostuttanut mielialoja Suomessa, ja on mietitty, että onko Ruotsissa odotettavissa kannan muutoksia, Tiilikainen sanoo.
Samoilla linjoilla on myös Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak .
- Kirjoituksessa sanottiin selvästi, että nyt ei ole tarvetta tehdä muutoksia Nato-linjoihin eikä yleisestikään tehdä hätiköityjä linjan muutoksia ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Pääministerien tekstissä linjattiin, että Suomi ja Ruotsi voivat tulevaisuudessa toimia yhdessä myös kriiseissä ja aseellisissa konflikteissa, jos tarvittavat poliittiset päätökset tehdään kummassakin maassa. Kirjoituksessa myös todetaan, että Suomi ja Ruotsi hoitavat turvallisuuspoliitikkansa pitkäjänteisesti, hyvässä yhteistyössä ja yhä tiiviimmin yhteydessä toisiinsa.
Molemmat asiantuntijat sanovat, että linjauksissa ei ole sinällään mitään uutta.
- Pääministerit haluavat kuitenkin tehdä selväksi, että maiden välisellä yhteistyöllä on vahva poliittinen tuki ja yhteistyötä tullaan syventämään hyödyttäen molempia, Salonius-Pasternak sanoo.
Tiilikaisen mukaan kirjoituksen haluttiin vakuuttaa, että maiden välinen yhteystyö toimii myös vaativassa kansainvälisessä poliittisessa ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.