Pohjoinen on ollut perinteisesti suunta, johon Lapista on lähdetty leivän loppuessa. Esimerkiksi 1800-luvun ankarina katovuosina Jäämerestä tuli pelto, jota kuokkimalla moni lappilainen selviytyi pahimman ajan yli.
Moni jäi myös asumaan Ruijan rannoille, vaikka vanhassa kotimaassa olot paranivat.
Nykyään kukaan ei kuole nälkään, mutta selvästi Suomea leveämpää leipää Norjassa on tarjolla.