Maailmanpolitiikan kuvioissa parissakymmenessä vuodessa voi tapahtua isojakin suunnanmuutoksia. Tämä näkyy pohdittaessa Barentsin alueen historiaa ja tulevaisuutta.
Barentsin yhteistyön alkaessa elettiin maailmanpolitiikassa liennytyksen aikaa: Neuvostoliitto oli hajonnut ja kylmä sota loppui. EU uskoi, että uusien jäsenmaidensa Ruotsin ja Suomen avulla se saisi jalansijaa pohjoisessa ulottuvuudessa, käytännössä arktisten luonnonvarojen hyödyntämisessä.
EU ei organisaationa koskaan ole tullut voimalla mukaan pohjoisiin asioihin. Barentsin alueen valtiot toki ovat kokoontuneet ja tehneet hyviä suunnitelmia sisältäviä julistuksia. Käytännön tulokset on vuosi toisensa jälkeen paljolti siirtyneet, kun toiveita herättäneet suurhankkeet energiavarojen hyödyntämiseksi eivät enää välttämättä ole kansainvälisten suuryritysten intresseissä. Öljyn kulutuksen ennustetaan vähenevän rajusti lähivuosikymmeninä.
Suomi on Pohjoismaiden Neuvoston ja Arktisen neuvoston puheenjohtajavuorossa. Se antaa mahdollisuuden, että pohjoiset asiat otetaan valtioiden tasollakin voimakkaammin esiin, kun ainakin muutamia kokouksia järjestetään Lapissakin.
Raskaat hallintokuviot eivät silti ole kuin kehys käytännön yhteistyölle. Tärkeämpää on, että Barentsin alueella pystytään kehittämään yritysten välistä yhteistyötä ja innostamaan etenkin nuorisoa yritystoimintaan. Se vaatii teknisen kehityksen lisäksi muutosta ajatuskuvioihin.
Yritystoiminta idän suuntaan on nyt vaikeaa ruplan heikon kurssin takia. Myös geopolitiikan kylmenneet tuulet kuten talousboikotit ja kulkemisen vaikeuttaminen vaikuttavat yritystoimintaan myös Barentsilla, vaikka alue toistaiseksi - ja toivottavasti tulevaisuudessakin- on pysynyt pahimpien kiistojen ulkopuolella. Tilanne saattaa paheta, jos sotilaallinen uhittelu siirtyy Itämereltä pohjoiseen.
Barentsin alueeseen kuuluu myös Pohjois-Kalotti, vaikka yhteistoiminta siellä on jatkunut jo vuosisatoja. Paikallistasolla yhteistyö toimii hyvin, vaikka edelleen on rajaesteitä. Niiden poistamiseksi pitää myös pääkaupunkien virkamiesten asenteissa tapahtua muutos todellisen tilanteen näkemiseksi.
Digitalisaatio on mahdollisuus koko Barentsille. Kun ilmasto suosii datakeskusten ja niiden tarvitsemien hyvien tiedonsiirtoyhteyksien rakentamista pohjoiseen, niin teknisiä esteitä nykyisen maailman syrjäseudun siirtymiseksi keskeiseksi toiminta-alueeksi ei ole. Maailmaa voidaan silloin katsoa ihan eri suunnasta kuin nykyisin on tapana.
Etuna datakeskusten sijoittumiselle pohjoiseen on vakaiden yhteiskuntaolojen ja ilmaston ohella mahdollisuus saada energiaa kilpailukykyisesti. Myös koulutetun työvoiman tarjonta on turvattava.