Hallitusta voi moittia monesta, muttei pakolaisongelmasta, eikä edes sen hoidosta. Suomi on ollut tässä asiassa EU-maiden eliittiä.
Suomeen on tullut tänä vuonna runsaat 32 000 turvapaikanhakijaa, mikä on asukaslukuun suhteutettuna iso porukka. Vastaava kansainvaellus on koettu täällä viimeksi toisen maailmansodan loppuvaiheissa.
Silti homma on ollut viranomaisten, poliisin, Rajavartiolaitoksen, Maahanmuuttoviraston ja SPR:n hallinnassa. Tulijoille on löydetty inhimilliset olosuhteet odottaa päätöstä siitä, saavatko he jäädä maahan vai eivät.
Pahin pakolaisvirta näyttää tyrehtyneen. Vielä syyskuussa Suomeen tuli turvapaikanhakijoita jopa 600 ihmisen vuorokausivauhdilla. Vuodenvaihteessa vauhti hiipui muutamaan tulijaan päivässä. Pääsyy muutokseen löytyy paitsi talvesta myös viranomaistoimista.
Venäjältä Lappiin pyrkineiden polkupyöräpakolaisten tulo hiipui polkupyöräkieltoon. Tornio hiljeni Ruotsin tiukentuneen rajavalvonnan myötä.
Turvapaikanhakijoiden tulon Suomeen Saksan lauttojen kautta lopetti viranomaisten varustamoille lähettämä myllykirje, joka muistutti niitä laittoman maahantulon järjestämisen rangaistavuudesta. Kirje sai varustamot tarkistamaan matkustajien maahantuloedellytykset Schengen-alueelle.
Vaikka tilanne on rauhoittunut, se ei ole ohi. Syyriasta, Irakista ja Afganistanista sotaa paenneita, turvapaikkaansa yhä etsiviä on miljoonia. Osa heistä pyrkii Suomeen.
Jos EU-maat eivät kykene nykyistä parempaan yhteistyöhön ongelman ratkaisemiseksi, uusi pakolaisaalto on odotettavissa viimeistään keväällä.
Jotakin on toki jo tehty. EU on myöntänyt miljardien eurojen avun Turkille, jotta se rajoittaisi siirtolaisten pääsyä Eurooppaan ja auttaisi Turkkiin jo tulleita pakolaisia. Toiveissa on myös, että Kreikan järjestelykeskukset alkavat toimia eli rekisteröidä tulijoita.
Unohtaa ei saa pakolaisuuden pääsyytä, sotaa. Jos Syyriassa, Irakissa ja Afganistanissa vallitsisi rauha, ongelmaa ei olisi. Vaikka tilanne näissä maissa vaikuttaa toivottomalta, ponnisteluja rauhan eteen on jatkettava.
Vain osa, joidenkin arvioiden mukaan noin kolmannes Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista saa jäädä maahan. Lähes 3 000 on jo lähtenyt omasta tahdostaan.
Jopa 10 000 totaalisesti erilaisesta kulttuurista tulevan kotouttaminen pitkän talven ja lyhyen kesän syrjämaahan ei ole helppo tehtävä. Tässä onnistuminen riippuu pitkälle paitsi tulijoiden myös täällä jo asuvien asenteista.
On itsestään selvää, että turvapaikan saaneiden on opeteltava suomea ja opittava elämään Suomen lakien mukaan. Terroristeille ja muille rikollisille ei ole täällä tilaa.
Yhtä itsestään selvää on se, ettei tulijoihin kohdistuvaa vihapuhetta, vastakkainasettelua ja suoranaista rasismia pidä hyväksyä missään muodossa, sillä se, jos mikä, estää tehokkaimmin kotoutumisen.
Suomi on selvinnyt historiansa aikana isommistakin kriiseistä ja selviää tästäkin, kunhan kansa pitää päänsä kylmänä. Sen ei luulisi olevan vaikeaa näissä lämpötiloissa.