Raja-Tech tekee Suomen Laatuilma Oy:n Tommi Rajalan kanssa yhteistyössä ilmanvaihtopuhdistuksia ja sisäilmantutkimuksia Meri-Lapin alueella.
Rajala on tuttu mies yrittäjä Sami Mäkirannalle kotiseudulta. Yhteistyötä miehillä on takana 11 vuotta.
– Kauhajoella kaikki tuntee kaikki. Sieltä mekin olemme tuttuja yhteisen ystävän kautta, kertoo Mäkiranta toimistossaan, missä Tommi ja hänen vaimonsa Jenni Mäkiranta istuvat kahvikuppien äärellä.
Rajala on juuri saapunut Meri-Lappiin. Takana on 530 kilometrin ajomatka Pohjanmaalta.
– Tommi vetää kanavat kirkkaaksi ja mie käyn mittaamassa ja säätämässä ilmanvaihdon sen jälkeen. Asiakas saa kokonaisuuden yhtenä pakettina, Mäkiranta kertoo.
– Olemme yrittäneet myös tässä samalla kääntää Tommista torniolaisen, naurahtaa pariskunta.
Ilmanvaihdonpuhdistuksen tärkeys
Tommi ja Sami hoitavat yhdessä Meri-Lapin alueella ilmanvaihtopuhdistuksia sekä julkisille että yksityisille sektoreille.
Molemmat muistuttavat puhdistusväleistä, jotka monet kotitaloudet vähän väliä unohtavat arjen kiireiden keskellä.
– Suositus omakotitalouksiin on 10 vuotta, vaikkakin 7-8 vuoden välein olisi parempi. Toki jos taloudessa on astmaatikkoja tai allergikkoja, niin kannattaa ilmanvaihto huoltaa useammin, Mäkiranta kertoo.
Ilmanvaihtosuodatin kannattaa vaihtaa kaksi kertaa vuodessa, allergia- astmatapauksissa jopa neljä kertaa vuodessa.
– Tämä on perusnyrkkisääntö, joka on hyvä muistaa. Myös asuinpaikka voi vaikuttaa, kuten valtatien, lentokentän, pellon läheisyys, mitkä pöllyttävät ilmaa. Myös lapsiperheissä eletään elämää talossa ihan eri tavalla kuin eläkeläispariskunnalla, Rajala kommentoi.
Sami ja Tommi muistuttavat, että yleensä puhdistus tulee mieleen vasta silloin, kun ihmiset näkevät harmaan renkaan kattoventtiilin ympärillä.
– Rengas oikeastaan muodostuu huoneessa olevasta pölystä, eikä se tule kanavista, vaikka niin luulisi, avaa Mäkiranta.
Julkisissa tiloissa ilmanvaihtokanavat on puhdistettava viiden vuoden välein.
– Mitä julkisempi tila, sitä likaisempi, sillä ovet ovat jatkuvasti auki. Ihmisillä on takkeja päällä, joita puetaan ja riisutaan. Jos puhdistus jätetään tekemättä, voivat suodattimet tukkeutua äkkiä ja aiheuttaa sisäilmaongelmia. Tämä on myös hyvä paloalusta, sillä nukka kerääntyy ilmanvaihtokanaviin. Paloviranomaiset hyvin tarkoin seuraavatkin puhdistusvälejä ja määräävät kiinteistön omistajia tekemään puhdistuksia, Rajala kertoo.
Miten itse voi vaikuttaa ilmanvaihtoon?
Mäkiranta muistuttaa, että ihmiset voivat itsekin vaikuttaa talon ilmanvaihtoon päätelaitevalintojen kautta.
– Erilaisten ilmanvaihtoventtiileiden toiminta on hyvin erityyppistä ja siksi onkin tärkeää käyttää juuri siihen tilanteeseen parhaiten soveltuvaa tuotetta.
Puhtaan tuloilman kyky sekoittua likaiseen huoneilmaan tarkoittaa sekoitussuhdetta, jonka vaikutus huoneessa vallitsevaan ilman laatuun on merkittävä.
– Tietyillä päätelaitteilla on merkittävästi parempi kyky toimia paremmalla sekoitussuhteella ja sitä kautta parantaa sisäilmasto-olosuhteita. Tämä tarkoittaa myös sitä, että erilaisiin tiloihin toinen tuote soveltuu paremmin kuin toinen, myös paremman sekoitussuhteen vuoksi.
Mäkirantojen mukaan on teknisten ominaisuuksien lisäksi alettu kiinnittämään huomiota myös tuotteiden ulkonäköön. Käytännöllisyys on muotoilua ja sisutuksella on vaikutusta ihmisten hyvinvointiin.
– Vanhojen pölyä keräävien lautasten sijaan useammin valitaan rohkeasti uudenlaisia laitteita. Harkitusti valittu tuote oikeassa värissä tukee sisustuksellista teemaa ja parhaassa tapauksessa tuote toimii kauniina sisustuksellisena elementtinä. Perinteisen valkoisen ilmanvaihtoventtiilin sijasta saatetaan myös valita sisustukseen sopivia värejä kuten mustaa ja metallin sävyjä.
Ilmanvaihtoventtiilin puhtaanapito ja puhdistettavuus ovat tänä päivänä oleellinen asia kuluttajille. Tietynlainen tuote ei kerää pölyä tai likaa kattopintaa tai seinää.
– Me tehdään tiivistä yhteistyötä Climeconin kanssa ja IV-suunnittelussa suosimme heidän päätelaitteitaan, kertoo Sami.
Uusi sisäilmantutkimusmenetelmä
Ilmanvaihdonpuhdistusten lisäksi Suomen Laatuilma Oy on aloittanut tekemään suomalaisen Elisa Aattelan kehittelemää sisäilmantutkimusta viime vuoden elokuussa.
– Yrityksemme sai lisenssin Aattelalta viime vuoden elokuussa ja olemme ottaneet sen jälkeen yli 100 näytettä. Hyvin on lähtenyt käyntiin Pohjanmaalla, Rajala avaa tilannetta.
Uudessa patentoidussa näytteenottomenetelmässä käytetään mekaanista laitetta, jonka rosteripinta kylmetetään -79 asteisella hiilidioksidijäällä. Tämän jälkeen pinnalle kertyy huurrevettä ilmasta.
– Tämä on efektinä sama, kuin maitopurkin kylkeen tulee kosteutta, kun se otetaan huoneenlämpöön, avaa Rajala menetelmää.
Tämän jälkeen huurrevesi otetaan talteen ja lähetetään kansainväliseen FICAM-laboratorioon, jossa tutkitaan näytteen toksisuuspitoisuus ihmissoluviljelmällä.
– Tutkimuksen mullistavin tekijä on vaihe, jossa näyte tutkitaan ihmissolulla. Aikaisemmissa menetelmissä on käytetty ainoastaan eläinsoluja. Tämä on todella nopea ja helppo todentaa reaaliaikaisesti. Menetelmää voisi verrata verikokeeseen, kun mennään lääkäriin, summaa Rajala.
Lisätietoa tutkimuksesta
Rajala muistuttaa, että näytteidenottoon kannattaa varata aikaa noin pari tuntia. Keräys kestää tunnin, mutta valmisteluihin voi kulua toinen.
– Emme ota näytteitä pesuhuoneesta, vaan tiloista, joissa ihmiset viettävät paljon aikaa, kuten makuuhuoneessa ja olohuoneessa. Yhden näytteen vaikutusalue on noin 60 neliötä.
Huonetila voi olla normaalikäytössä ennen näytönottoa.
– Ainoastaan koiran- ja kissanruoat on kerättävä pois, sekä polttopuut. Esimerkiksi jos puista löytyy hometta, voi se häiritä tuloksia, Rajala opastaa.
– Sisäilmatutkimuksen teko ei ole myöskään vuodenajasta riippuvainen, näytteitä voi ottaa ympäri vuoden, Jenni Mäkiranta huikkaa väliin.
– Solututkimuksia on ennenkin tehty ja tehdään paljon, mutta nyt se mahdollistaa entistä tarkempaa tietoa. Tulevaisuudessa tutkijoilla on pyrkimyksenä saada selville yhä tarkempaa tietoa tuloksista, kuten sen, missä materiaalissa mahdollinen toksisuuden lähde on ja kuinka haitallisena ihmiselle, Rajala kertoo.
Kelle sopiva?
Pohjanmaalla yksityis- sekä julkiset tahot ovat hyvin lähteneet kokeilemaan uutta sisäilmantutkimusta Rajalan mukaan. Suurin osa yhteydenotoista ovat tulleet työterveyslääkäreiden kautta, jotka tietävät tutkimuksen taustat ja menetelmän.
Monet henkilöt haluavat tehdä tutkimuksen ennen talonsa myyntiä, jotta saavat varmistuksen sisäilman puhtaudesta.
– Tällä tavoin saadaan epäilyksen siemenet pois. Monet tahot ovat pitäneet tutkimuksesta ja eritoten sen helppoudesta ja nopeudesta. Viikossa saat yleensä vastauksen, kommentoi Rajala.
Myös julkisella puolella Suomen Laatuilma Oy on tehnyt sisäilmatutkimuksia. Itse rakennus ei aina oireita aiheuta.
– Tällaisissa rakennuksissa, joissa liikkuu useampi henkilö päivittäin, voi sisäilman puhtauteen vaikuttaa ihmisten vaatteiden mukana tulevat pölyt. Esimerkiksi kouluissa luokkakoot ovat suuria ja sisällä on paljon tekstiilejä, jotka pölyttävät. Tutkimuksessa voidaan osoittaa, tuleeko sisäilma rakennuksesta vai mahdollisesti käyttäjien tuomana yhteiseen tilaan. Näyte otetaan ensin tyhjästä luokkatilasta ja myöhemmin, kun tilassa on käyttäjät mukana, Rajala kertoo.
– Ilmanvaihto on yksi suuri tekijä, joka aiheuttaa oireita rakennuksissa. Me pystymme auttamaan ja tutkimaan tarkemmin, Mäkirannat kommentoivat.