Kello käy hädin tuskin aamuyhdeksää Rovaniemen Rollohallissa, mutta ilma on jo sakeana ilonkiljahduksista.
Parikymmentä lasta hyppii trampoliineilla, sukeltaa volttimonttuun tai muuten vain riehuu sydämensä kyllyydestä.
Sitten pillinvihellys katkaisee ilonpidon.
– Mennään reippaasti tukikohtaan! Kävellen.
Ääni kuuluu opettaja Reetta Pahtajalle, ja Ounasrinteen koulun 2b-luokka tottelee kiltisti.
On aika aloittaa koulupäivä Rollohallissa.
Kuluneen viikon ajan Pahtaja ja lapset ovat opiskelleet liikuntahallissa.
Koulupäivä on aina alkanut samalla tavalla: ensin bussikuljetus koululta Rollohallille, sitten 15 minuuttia höyryjen päästelyä, ja kello 9.15 käynnistyy ensimmäinen oppitunti. Perjantaina siihen kuului englannin kielen tehtävä seikkailulabyrintissä ja äidinkieltä liukumäessä. Matematiikasta kävi kuperkeikan tekeminen ja siihen käytetyn matkan mittaaminen.
Opettaja Pahtaja on jo useamman vuoden kehittänyt opetusmetodia, jossa tiedollinen ja motorinen oppiminen yhdistyvät kokonaisvaltaisesti. Hän on kerran viikossa rakentanut koulun liikuntasaliin oppimisympäristön yhdessä lasten kanssa. Siellä he opiskelevat liikuntataitoja ja kouluaineita, etenkin matematiikkaa ja äidinkieltä.
Viikko Rollohallissa on tavallaan loppuhuipennus tälle työlle.
– Nykypäivän lapsilla on kauheasti haasteita oppia keskittymään. Kokemukseni mukaan mielekkäässä ympäristössä on yleensä helpompi keskittyä kuin luokkahuoneessa.
Opettaa ryhmätyötaitoja ja antaa mahdollisuuksia onnistua
Pahtajan mukaan opiskelu liikuntasalissa opettaa lisäksi ryhmätyötaitoja ja tarjoaa mahdollisuuksia onnistua. Onnistumiset puolestaan vahvistavat itseluottamusta.
Tämä sopii hyvin peruskoulun uuteen opetussuunnitelmaan, jonka keskeisiä tavoitteita on lapsen itseluottamuksen ja positiivisen minäkäsityksen tukeminen.
– Lapsella voi olla huono päivä eikä matematiikka suju. Jos hän onnistuu vaikka tekemään voltin takaperin, ja palaa sitten hyvällä fiiliksellä matematiikan pariin, matematiikka voi sujua paremmin.
Pahtajan metodi ammentaa Nicola Baumannin teoriasta, jonka mukaan ihminen on autoteelinen persoona.
– Kun ihminen kohtaa ongelman, hän ajattelee sen iloa tuottavana haasteena, Pahtaja sanoo.
Pahtajan opetusmetodi ei ole vielä läheskään valmis. Seuraavaksi hän aikoo kehittää itsearviointimenetelmää.
Hän ei kuitenkaan pyri korvaamaan normaalia luokkahuonetta liikuntahallilla. Opiskelussa on hyvä olla tietynlaista koulumaisuutta.
– Uusia kouluja rakennettaessa arkkitehtuuriset ratkaisut tehdään vastaamaan uuden opetussuunnitelman haasteita. Oppimisympäristöt pyritään muokkaamaan oppimista tukeviksi, myös toiminnallista opiskelua mahdollistaviksi tiloiksi
Pahtaja ottaa mielellään oppilaat mukaan opetuksen suunnitteluun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opettaja kysyy oppilailta, mitä motorista taitoa he haluaisivat tänään opetella, tai mikä aihe sopisi luetun ymmärtämiseen äidinkielessä.
– Sisäisen motivaation sytyttäminen on tärkeää, sillä koulumaailmassa motivaatio valitettavasti menee usein alaspäin, kun edetään koulupolkua.
Jopa koulun keittäjä mukana järjestelyissä
Reetta Pahtaja korostaa, että kouluviikko Rollohallissa ei olisi onnistunut ilman rehtorin, oppilaiden vanhempien ja Rollohallin tukea.
– Kun lausuin haaveeni ääneen, Rollohallin Antero Harjuniemi ja Matti Cajan ottivat siitä heti kopin. Rehtorikin sanoi, että anna mennä vaan.
Myös lasten vanhemmat lähtivät innolla mukaan. He muun muassa kilpailuttivat päivittäiset bussikuljetukset ja organisoivat tavan kerätä sponsorirahaa kuljetusten maksamiseen.
Jopa Ounasrinteen koulun keittäjä on antanut panoksensa viikon onnistumiseksi. Hän lämmittää koululla ruuat, jotka yksi huoltajista sitten kuljettaa oppilaille.
Oppilaiden antama palaute kertoo, että vaivannäkö on kannattanut.
– Yksi oppilas sanoi, että aika katoaa täällä. Se on paras palaute.