Oulus lea buo­re­mus dilli - Sá­me­gie­la oah­pa­hus lea ain hás­ta­lus sá­me­guovl­lu olg­go­beal­de

Skuvllat leat gávpogiin ja gielddain álgán. Sámeguovllus lohkanortnegat leat biddjon sadjái ja oahpahus álgán. Gávpotguovlluin sámegiela oahpahusa lágideamis leat eanet hástalusat.

–Oppalaččat sáhttá dadjat ahte sámeguovllu olggobealde lea positiiva ovdáneapmi muhto dilli lea vearráneamen go máŋgasat hálidit oahpahusa eaige fidne dan, lohká skuvlenáššiidčálli Ulla Aikio-Puoskari .

Son lea guhká bargan sámedikki hálddahusas ja diehtá bures sámeguovllu olggobeale oahpahusa čuolmmaid muhto maid vejolaš čovdosiid.

–Dilli lea fuolastuhtti ja juohkásan sámeguovllu ja sámeguovllu olggobeale gaskka, joatká son.

Vánhemat sámeguovllu olggobealde leat beroštuvvan sámegiela oahpahusas ja leat gáibidišgoahtán mánáidasaset sámegiela oahpahusa. Dan duođaštit maid sámedikki statistihkat, maid mielde sámegiela ohppiid lohku dássidit lassánat sámeguovllu olggobealde.

–Buoremus dilli lea dál Oulus, gos lea sámegiela oahpaheaddji leamaš jo máŋga jagi, rápmo Aikio-Puoskari.

Mánáid dáfus buoremus oahpahusvuohki livčče lagašoahpahus, muhto dan leamaš váttis ollašuhttit iešguđege siva geažil. Okta sivva lea dat, sámeguovllu olggobealde illá gávdnojit doarvái oahpahusdiimmut sámegiela oahpaheaddji ollesáigásaš virgái.

(Joatkašuvvá gova vuolde.)

Gáiddusoahpahus veahkkin

Go lagašoahpahusa leat váttis ordnet de gáiddusoahpahus lea vejolaš čoavddus. Muhtumiid mielas sámegiela gáiddusoahpahus lea buoret čoavddus go báhcit oalát oahpahusa haga.

Sámi oahpahusguovddáža virtuálaskuvla fállá sámegiela gáiddusoahpahusa sámeguovllu olggobeale gielddaide. Mannan dálvve virtuálaskuvla ordnii oahpahusa 12 vuođđoskuvlii vuolle- ja badjeluohkáide.

–Skuvllat leat eanáš Roavvenjárggas ja Giema-Durdnosa guovllus, dadjá virtuálaskuvlla plánejeaddji Johanna Laakso .

Virtuálaskuvla fállá oahpahusa eatnigielagiidda ja vierisgielagiidda anáraš-, davvisáme- ja nuortalašgielas. Laakso mielde dán čavčča gáiddusoahpahusáiggit eai leat vel sohppojuvvon.

–Mis gal lea vejolašvuohta lágidit eanet oahpahusa, go mis lea čehppodat ordnet oahpahusa, mis leat oahpaheaddjit geain lea motivašuvdna, rusttegat ja doarjjaortnet buot sajis, lohká Laakso.

Dasa fal dárbbašuvvo eanet ruđalaš resurssat. Diesa čoavddusin leat plánegoahtán riikaviidosaš prošeavtta, masa bálkáhuvvošii bargi koordineret olles Suoma sámegiela gáiddusoahpahusa.

Gáiddusoahpahusa hástalussan lea dat, go omd. ovtta eatnigielat joavkkus sáhttet leat oahppit vuolimus luohkáin gitta ovccát luohkkái. Go ovtta oahpahusjoavkkus leat oahppit iešguđege ahkejoavkkus, de šaddet hástalusat oahpaheaddjái.

–Buoremus čoavddus livčče dat, ahte juohke luohkkádásis livčče eanet oahppit, árvala Laakso.

Gokko oahpahusa ordnen gahká?

Duogáš gávpotguovlluid heajos sámegiela oahpahusdillái lea oalle oktageardán. Dan botta go sápmelaččat fárrejit sámeguovllu olggobeallái, de oahpahuslága geatnegasvuođat gusket dušše sámeguvlui.

–Nappo stuorámus erohus lea dat go sámeguvlui oahpahusa ruhtadeapmi lea dorvvastuvvon ja sámeguovllu olggobeallái ii.

Sámeguovllu olggobeale oahpahusa sadjádaga galggašii nannet vai dat buorrána. Sámediggi lea fállan riikabeaiáirasiidda sihke oahpahus- ja kulturministeriijai iešguđegelágan čovdosiid buoridit dili.

–Dan botta go vuordit dili buorráneami, fertet duhtat guovtti oahppodiibmui skuvlaáiggi olggobealde.

Jos háliidat mánnásat anáraš-, davvisáme- dahje nuortalašgiela oahpahusa, das galgá muitalit iežas skuvlla rektorii. Vai oahpahus beassá johtui, dasa fállá veahki maid skuvlen- ja oahppomateriáladoaimmahat sámedikki hálddahusas.

–Doppe gávdno veahkki vánhemiidda ja vuođđoskuvllaid rektoriidda ordnet oahpahusa.

Loga maid:

Saamen kielet kasvattivat suosiotaan peruskouluissa, lukioissa lukuinto hiipui hieman (05.07.2016)

Tästä on kyse

Paras tilanne Oulussa – Saamen kielen opetus saamelaisalueen ulkopuolella on edelleen haasteellista

Saamelaisalueen ulkopuolella asuvat huoltajat ovat kiinnostuneita saamen kielen opetuksesta, mutta moni jää ilman opetusta. Saamen kielen lähiopetuksen järjestämisen ongelmien syyt ovat kirjavat, mm. saamen kielen opettajalle ei löydy tarpeeksi opetustunteja kokoaikaiseen virkaan.

Vaihtoehdoksi on tarjolla inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielen etäopetusta. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen alaisuudessa toimiva virtuaalikoulu tarjoaa etäopetusta saamelaisalueen ulkopuolelle.

Opetuslaki turvaa saamen kielen opetuksen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa, mutta 60% saamelaisista asuu kotiseutualueen ulkopuolella. Saamelaiskäräjät on esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle parannusehdotuksen, mutta asiaan ei ole saatu vielä ratkaisua.