Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) väläyttää tuloverokevennyksiä ensi vuodelle. Hän esitteli keskiviikkona valtiovarainministeriön budjettiesitystä. Tiedotustilaisuudessa häneltä kysyttiin, onko palkkaverotusta kevennettävä, kun kilpailukykysopimuksessa tehdyt päätökset uhkaavat kiristää työn verotusta.
–Kyllähän se sitä tarkoittaa, hän sanoi.
Verotukseen tulee hänestä löytää oikeudenmukainen ratkaisu. Esimerkiksi solidaarisuusveroa, jolla määräaikaisesti vuoden loppuun asti kiristetään isotuloisimpien verotusta, ei voida keventää ilman, että samalla pieni- ja keskituloisille tehdään verohelpotuksia.
–En tule esittämään sellaista ratkaisua, jossa vain suurempituloisten verotusta kevennettäisiin.
Lopullisiin veroratkaisuihin on kuitenkin sanansa sanottavana myös muilla hallituspuolueilla, ja sekä ansio- että muista veroista tehdään hallituksen päätös vasta budjettiriihessä elokuun lopussa.
Hallitus on kuitenkin luvannut, ettei kenenkään verotus tai veroaste saa kiristyä.
Veronmaksajat: Ehdotus kiristäisi keskituloisen verotusta
Veronmaksajain Keskusliiton mukaan valtiovarainministeriön budjettiehdotus kiristäisi esityksen mukaisesti toteutuessaan palkansaajien verotusta selvästi ensi vuonna. Keskituloisen 3 312 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti nousisi 0,4 prosenttiyksikköä. Keskituloisen nettopalkan ostovoima alenisi 0,7 prosenttia.
Liiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan budjettiriihessä pitäisi tehdä noin 400 miljoonan edestä kompensoivia kevennyksiä, ettei verotus kiristy.
Veroratkaisut ovat tarkka paikka, sillä syksyn liittokierroksesta työmarkkinoilla on ennakoitu tuulista. Palkkaverotuksen kiristymisen estämiseksi palkansaajajärjestöt odottavat, että kahtena seuraavana vuonna hallitus kompensoi kaikilla palkkatasoilla kilpailukykysopimuksesta johtuvat eläke- ja sosiaaliturvamaksujen korotukset.
Menokurista pidetään kiinni
Valtiovarainministeriön budjettiesitys ensi vuodelle oli yllätyksetön. Uusien verotuspäätösten lisäksi siitä puuttuivat merkittävät uudet menopäätökset.
Ehdotuksen mukaan ensi vuoden budjetin loppusumma on 55,4 miljardia euroa. Budjetti on 3,4 miljardia alijäämäinen, mutta alijäämää on tätä vuotta vähemmän. Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 111 miljardiin euroon.
Julkisen talouden velkasuhde näyttäisi taittuvan hallituksen tavoitteen mukaisesti vuonna 2019, mutta Orpo varoitti, että se uhkaa uudelleen karata käsistä 2020-luvulla.
Orpo toisti kantansa, jonka mukaan menokurista pidetään kiinni, vaikka Suomen talousnäkymät ovat parantuneet.
–Nousu ei anna mitään tilaa uusille menolisäyksille.
Talousarvion valmistelu jatkuu tämän kuun ajan, ja luvassa on vääntöä ensin ministeriöiden ja myöhemmin hallituspuolueiden kesken siitä, mihin valtion varat tulisi kohdentaa. Ainakin verojen, yritystukien ja perhevapaauudistuksen uskotaan nousevan vahvasti esiin.
Budjetti näkyy ihmisten elämässä hyvin käytännön tasolla; aiempien linjausten mukaisesti ministeriö esittää, että autoveron alentamista jatketaan, tupakkaveroa kiristetään ja asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuutta pienennetään.
Tällaisia uusia menoja valtiovarainministeriö esittää
Valtiovarainministeriön ehdotus valtion ensi vuoden budjetiksi on 55,4 miljardia euroa. Alijäämää esityksessä on 3,4 miljardia euroa. Valtionvelka nousee arviolta 111 miljardiin euroon.
Valtiovarainministeriön budjettiesitys ei pidä sisällään uusia merkittäviä menopäätöksiä. Mahdollisia kehyksen sisäisiä kohdennuksia tehdään budjettiriihessä.
Työ
– Työvoimapalvelujen kehittämiseen 25 miljoonan euron lisäys.
– Nuorisotakuun tukemiseen 5 miljoonan euron lisäys.
Koulutus
– Varhaiskasvatuksen laatuun kohdennetaan 5 miljoonaa euroa.
– Peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen kohdennetaan 15 miljoonaa euroa lisärahoitusta.
Vienti
– Innovaatiorahoitukseen, vientiin, investointeihin ja matkailun edistämiseen ehdotetaan noin 270:tä miljoonaa euroa. Määrä on 30 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.
Turvallisuus
– Poliisien määrä säilytetään noin 7 200:ssa. Suojelupoliisia vahvistetaan.
– Puolustusvoimien toimintamenoja ehdotetaan korotettavaksi 27 miljoonalla eurolla.
– Rajavartiolaitoksella määrärahojen lisäys kohdennetaan ulkorajoilla tehtäviin tarkastuksiin ja sisäisen turvallisuuden parantamiseen.
Sote
– Sote- ja maakuntauudistukseen ehdotetaan 166 miljoonan euron määrärahaa maakuntien hallinnon käynnistämiseen, palvelukeskusten perustamiseen ja ICT-muutostukeen.
– Sote-valinnanvapauskokeilujen toteuttamiseen ohjataan 100 miljoonaa euroa vuodelle 2018.
Huolenpito
– Turvakotipaikkojen saatavuuden turvaamiseen ehdotetaan 4 miljoonan euron lisäystä.
– Päihdeäitien hoitoon ehdotetaan varattavaksi 3 miljoonaa euroa.
– Takuueläkkeen korotukseen ehdotetaan 8,8:a miljoonaa euroa. Eläkeläisen hoitotukea korotetaan 10 miljoonalla eurolla.
Väylät
– Perusväylänpitoon ehdotetaan kohdennettavaksi 1,4 miljardia euroa.
Kestävä kehitys
– Vanhojen metsien suojeluun osoitetaan 5 miljoonaa euroa.
Verotus
– Autoveron alentamista jatketaan.
– Tupakkaveroa kiristetään.
– Kiinteistöveroa korotetaan jo tehtyjen päätösten mukaisesti.