Euroopan unionin ja Turkin välisessä yhteistyösopimuksessa on vielä paljon ratkaistavia kysymyksiä, sanoo sisäministeri Petteri Orpo (kok.).
Orvon mukaan pakolaiskriisiä on kuitenkin ehdottomasti ratkottava sopimuksen pohjalta. Sopimuksen keskiössä on ajatus Kreikkaan saapuvien turvapaikanhakijoiden palauttamisesta Turkkiin. Suunnitelma on saanut voimakasta kritiikkiä YK:lta ja ihmisoikeusjärjestöiltä.
Palautusten oikeusperusta on kyseenalaistettu. Sopimus lähtee siitä, että Kreikkaan saapuneet voivat hakea turvapaikkaa Turkista. Tällä hetkellä esimerkiksi irakilaisten ja afgaanien on käytännössä mahdoton saada Turkista turvapaikka.
Toistaiseksi on auki, miten palautukset toteutettaisiin ja ketä tarkalleen päätös koskee. Turkin EU-asioista vastaavan ministerin mukaan Turkki ei aio ottaa takaisin niitä, jotka jo ovat Kreikan saarilla.
Ministeri Volkan Bozkir sanoo uutistoimisto AFP:n mukaan, että Turkki on valmis ottamaan "kymmeniätuhansia", "ei satojatuhansia tai miljoonia" ihmisiä. Kreikkaan on saapunut tänä vuonna salakuljettajien avulla keskimäärin parituhatta ihmistä päivässä.
Palautuksia koskeva sopimus perustuu ajatukseen, että tulijavirta tyrehtyy nopeasti, kun merimatka Turkista Kreikkaan osoittautuu turhaksi.
Ministeri Orvon mukaan ratkaisut pakolaiskriisin hoitoon muuttuvat sitä kovemmiksi, mitä kauemmin yhteisten päätösten toimeenpano kestää.
- Kun tehdään kovempia ratkaisuja, silloin on enemmän kritiikkiä. Ei tämä helpommaksi tule. Jos ei näitä uskalleta nyt tehdä, tulevaisuudessa ne ratkaisut ovat vielä kovempia, Orpo sanoi saapuessaan EU-maiden sisäministerien kokoukseen Brysseliin.
Kokouksessa on tarkoitus vaihtaa ajatuksia Turkki-yhteistyön toimeenpanosta. Sopimuksen yksityiskohdista pitäisi päästä sopuun viikon kuluessa.
Sopimus on herättänyt hämmennystä ja kritiikkiä myös EU-maiden keskuudessa, sillä Turkin ja Saksan alulle panema suunnitelma tuli muille yllätyksenä. Itävallan sisäministeri Johanna Mikl-Leitner arvostelee sopua kovasanaisesti.
– Olen äärimmäisen kriittinen. Mietin vakavasti, otammeko itsemme ja arvomme tosissaan vai olemmeko heittämässä niitä yli laidan, hän sanoi Brysselissä.
Turkki vaatii yhteistyön vastineeksi EU-jäsenyysneuvottelujen kiihdyttämistä ja viisumivapautta EU-alueelle viimeistään kesäkuussa. Samaan aikaan Turkin johto keskittää voimakkaasti valtaa itselleen ja kiristää otettaan maan tiedotusvälineistä.
EU:n ja Turkin huippukokouksen alla Turkin viranomaiset ottivat haltuunsa hallitusta arvostelleen sanomalehden.
- Se on kyseenalaista, jos Turkki ottaa haltuunsa hallitukselle kriittisen sanomalehden ja sitten ilmestyy tänne kolme päivää myöhemmin ja panee toivomuslistan pöytään, Mikl-Leitner sanoi.
- Ja sitten Turkkia palkitaan keskusteluilla viisumivapauden edistämisestä.