Pääministeri Petteri Orpo (kok.) peräänkuuluttaa muilta Euroopan mailta solidaarisuutta, jotta EU:n itärajalle pystytään rakentamaan Venäjän vastainen droonimuuri.
Orpo tapasi perjantaina Helsingissä vierailleen EU:n puolustus- ja avaruusasioista vastaavan komissaarin Andrius Kubiliusin. Kubiliusin vierailun keskustelujen pääaiheena oli komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin taannoinen esitys droonimuurin rakentamisesta unionin itärajalle.
Orpo painotti tapaamisen jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että Suomi, Baltian maat, Puola ja muut Itämeren maat ovat Venäjän naapurissa ja muodostavat Euroopan itäisen rajan, jolla Eurooppaa puolustetaan.
– Ja kun mekin olemme osoittaneet solidaarisuutta 20 vuoden ajan Euroopan unionissa taloudellisesti eteläisempään Eurooppaan, niin nyt on aika solidaarisuudelle turvallisuudessa. Tämä on yhteinen asia. Suomella, Pohjois-Euroopan mailla ja Itämeren mailla on kaikki oikeus vaatia solidaarisuutta tässä, Orpo sanoi.
– Siksi lähden siitä, että kun eurooppalaisia yhteisiä toimia tehdään, hankintoja tai rahoitusratkaisuja, varat ja suorituskyvyt pitää ohjata tänne.
Suomalaisyrityksillä drooniosaamista
Orpo ei lähtenyt arvioimaan droonimuurin tarkkoja kustannuksia, mutta sanoi, että kyse on miljardeista euroista. Hänen mukaansa Suomen hallitus tekee kaikkensa, jotta suomalaiset yritykset, joilla on osaamista drooniteknologiassa, pääsevät mukaan droonimuuriin liittyviin hankkeisiin.
Orpon mukaan droonimuurin pitää perustua parhaaseen käytössä olevaan teknologiaan, mutta hän uskoi, että suomalaisyrityksillä on tässä suhteessa sanansa sanottavana.
– Meillä on sellaista osaamista muun muassa Iceyellä tai vaikkapa Nokialla, Orpo sanoi.
Orpo painotti tiedotustilaisuudessaan, että droonimuurihankkeella on kiire.
– Me tarvitsemme nyt mahdollisimman nopealla aikavälillä unionilta päätöksiä. Ensimmäinen päätöksentekopaikka on tietenkin virallinen huippukokous lokakuussa.
Komissaari painotti kustannuskysymyksiä
Myös puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kaipasi EU:n laajuista solidaarisuutta Kubiliusin kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa.
– Itäisen ja pohjoisen Euroopan maiden täytyy saada solidaarisuutta osakseen läntisen ja eteläisen Euroopan mailta. Meillä kaikilla on aina omat kriisimme, ja nyt on meidän vuoromme, Häkkänen sanoi.
Häkkäsen mukaan Suomella ja koko Euroopalla on opittavaa Ukrainalta droonipuolustuksessa.
– He (ukrainalaiset) ovat tietysti avainpelaajia tässä. Heillä on paras asiantuntemus Euroopassa.
Myös Kubilius katsoi, että Euroopalla on vielä paljon kehitettävää, kun verrataan Ukrainan ja EU:n kykyjä taistella drooneja vastaan.
Kubilius painotti myös droonien torjuntaan liittyviä kustannuskysymyksiä. Droonien torjuntaan käytettävien aseiden hinnan olisi syytä olla suhteessa droonien hintaan.
– Jos ammut droonin alas hävittäjästä ammuttavalla ohjuksella, saatat käyttää miljoonan euron ohjuksen ampuaksesi alas droonin, joka maksaa 10 000 euroa.
Kubiliusilta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, kuinka suurena haasteena Euroopan droonipuolustukselle hän näkee Suomen yli 1 300 kilometrin maarajan Venäjän kanssa.
– Minun kotimaallani Liettualla on tällaista rajaa noin 900 kilometriä, jos lasketaan mukaan raja Valko-Venäjän kanssa. Meillä kaikilla on aika pitkiä etäisyyksiä, joille pitää löytää tehokkaita ratkaisuja. Tämän eteen meidän täytyy tehdä töitä.