Oravat muut­ta­vat kau­pun­kiin kui­vuu­den takia – sii­li­kan­ta mennyt alas­päin

"Jos orava pääsee esimerkiksi välikatolle, niin saahan se siellä sotkua aikaiseksi. Ei orava kuitenkaan pysty tuhoamaan rakennusta."

Oravat viihtyvät rakennetussa ympäristössä. Liikenne on kaupungissa oravien pahin uhka.
Oravat viihtyvät rakennetussa ympäristössä. Liikenne on kaupungissa oravien pahin uhka.

Oravien määrä kaupungin viheralueilla on ainakin usean kemiläisen mielestä lisääntynyt aikaisempiin kesiin verrattuna. Ikävä kyllä niitä näkyy jääneen normaalia enemmän myös autojen yliajamiksi.

Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Katja Ikonen muistuttaa, että oravia on aina ollut kaupungissa.

– Mitään varsinaista muuttoliikettä ei oravilla ole ollut metsästä kaupunkiin. Ne viihtyvät hyvin rakennetussa ympäristössä, sillä kaupunkiympäristöstä löytyy helposti syötävää eikä oravilla ole irtokissoja lukuun ottamatta luontaisia vihollisia, Ikonen kertoo.

Jo aiemmin mainitut autot ovat kaupungissa pörröhäntien suurin uhka.

Yhtenä selittävänä tekijänä oravien kaupungistumiseen voi olla kuivuus.

– Kaupunkiympäristöstä löytyy helpohkosti juomista. Sitä kertyy sateen jälkeen eri rakenteisiin.

Puistoissa juoksentelevat kurret ovat usein tämän kesän poikasia eivätkä ne osaa pelätä ihmistä. Oravaan pääsee tutustumaan lähietäisyydeltä.

– Orava kesyyntyy hyvinkin helposti. Yksi orava otti nukkumapaikakseen tutun timpurin naulapussin.

Orava jakaa ihmisten mielipiteitä. Joidenkin mielestä se ei kuulu rakennettuun ympäristöön. Sen paikka on metsässä.

– Jos orava pääsee esimerkiksi välikatolle, niin saahan se siellä sotkua aikaiseksi. Ei orava kuitenkaan pysty tuhoamaan rakennusta, Katja Ikonen sanoo.

Siilikannan koosta ei ole tarkkaa tietoa. Asiantuntijoiden mielestä se on alenemaan päin.
Siilikannan koosta ei ole tarkkaa tietoa. Asiantuntijoiden mielestä se on alenemaan päin.
Kuva: Pentti Syrjäpalo

Ainakaan Lounais-Lapin toimitukseen asti ei tänä kesänä ole tullut kuvia ihastuttavista siileistä.

– Minulle on tullut sellainen mielikuva, että siilikanta on mennyt alaspäin. Tarkkaa syytä en osaa sanoa, miksi näin on tapahtunut. Ilmasto on ilmeisesti tehnyt siilien elinolot haastaviksi, Ikonen kertoo.

Siili kiikarissa.fi -sivustoa ylläpitävä Tiina Kinnunen on myös huomannut, että siilien määrä on Suomessa pienentynyt. Yhtenä isona syynä on sopivien talvipesien väheneminen ja ilmastonmuutos.

– Siili tekee pesänsä rakennusten alle, juurakoihin tai heinikoihin. Nykyiset talvet ovat siilien kannalta rankkoja, kun tulee lauha ja sateinen jakso. Siili herää horroksesta ja matka pesän ulkopuolelle voi käydä liian rasittavaksi, Tiina Kinnunen kertoo.

Tämän kesän siilien vähyyteen on vaikuttanut kylmyys. Siilit jättävät pesänsä 5-6 viikon ikäisinä.

– Lämpötila laski välillä alle kymmenen asteen. Nuorille siileille ei ollut vielä rasvakerrosta, joten osa niistä ei pärjännyt kylmässä. Vain sitkeimmät siilisissit selvisivät haastavissa sääoloissa, Tiina Kinnunen sanoo.

Orava

(Sciurus vulgaris)

Pituus 19-28 senttimetriä.

Paino 200-480 grammaa.

Tunnusmerkkinä tuuhea häntä.

Esiintyy tunturipaljakoita ja eräitä saaria lukuun ottamatta koko maassa.

Pääravintona ovat kuusen siemenet.

Syövät myös sieniä, kukkia, marjoja, hedelmiä.

Lintulaudalta kelpaavat maapähkinät ja auringonkukansiemenet.

Synnyttää kesäisin yleensä kaksi poikuetta.

Oravannahkaa käytettiin aiemmin maksuvälineenä. Nykyisin vuosisaalis on 3 000–10 000 yksilöä.