Suomessa itsensä voi kouluttaa muutamallakin eri tavalla. Tavanomaisten ammatillisten ilta- ja päiväopintojen lisäksi yksi suosittu koulutusmuoto on oppisopimuskoulutus.
Meri-Lapin alueella tätä vaihtoehtoa tarjoaa ammattiopisto Lappia. Lähtökohtaisesti tarjonta on laaja eri aloilla.
Oppisopimuksen myötä on mahdollista suorittaa sekä perus-, ammatti- että erikoisammattitutkinnot.
Käytännössä oppisopimuskoulutus on kolmen kauppa. Koulutuksen keskiössä ovat itse opiskelija, työnantaja ja oppilaitoksen kouluttaja.
Näiden kolmen tahon välillä tehdään tiivistä yhteistyötä, jolla pyritään varmistamaan laadukas ja monipuolinen opetus.
Kuten muissakin koulutuksissa, myös oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan itsensä on oltava aktiivisin osapuoli.
Opiskelijaa kannustetaan siihen, että hän omatoimisesti hakee itselleen sopivaa yritystä, jossa mahdollisen koulutuksen voisi suorittaa.
Joissain tapauksissa myös yritykset ottavat yhteyttä kouluun ja kertovat minkälaiselle koulutettavalle olisi tarvetta.
Tärkeä linkki opiskelijan ja yrityksen välillä on kouluttaja. Hänen tehtävänään on luoda yhdessä opiskelijan ja yrityksen kanssa suunnitelma, jonka mukaan kouluttautuminen etenee.
- Monesti lähdetään liikkeelle siitä, että minkälaisiin tehtäviin yritys työntekijää tarvitsee. Sen mukaan tehdään suunnitelma, joka tukee sekä yrityksen tarvetta että oppilaan omia kiinnostuksen kohteita, kertoo autoalan kouluttaja Hannu Ohenoja.
Torniolaisella autoalan yrityksellä JSL Autohuollolla on oppisopimuskoulutettavia ollut noin viiden vuoden ajan.
Yrittäjä Jani Svenn on ollut kaiken kaikkiaan tyytyväinen heidän opeissaan olleisiin. Hänen mukaansa yritys saa parhaimmassa tapauksessa ammattitaitoisen ja työkykyisen tekijän, joka saattaa tuoda mukanaan uutta ammattitaitoa.
- Omasta mielestäni oppisopimuksen kautta kouluttautuvat ovat jopa pätevämpiä kuin he, jotka ovat pelkästään koulussa. Työympäristö on täysin erilainen ja opiskelija pääsee selvittämään todellisia ongelmia eikä lavastettuja tilanteita, toteaa Svenn.
Opiskelu yrityksessä opettaa myös täsmällisyyttä sekä työelämän pelisääntöjä.
- Koulussa käyminen on vähän vapaampaa. Sinne mennään kun huvittaa eikä varsinaisia sanktioita saa, jos myöhästelee. Työpaikalle tullaan silloin, kun on sovittu eikä työtehtäviä voi jättää levälleen tai tekemättä. Tämä valmistaa hyvin työelämään.
Viime vuosien aikana opetuksen resursseja on kavennettu, mikä on näkynyt siinä, ettei oppilaitoksen kouluttaja ole pystynyt olemaan yhtä aktiivisesti läsnä yrityksessä tapahtuvassa opetuksessa kuin aiemmin.
Tämä näkyy muun muassa autoalalla. Lappialla kouluttajana 14 vuotta toiminut Ohenoja harmittelee tätä.
Jani Svenn on samoilla linjoilla Ohenojan kanssa.
- Muuten kaikki käytännön asiat sujuvat hyvin, mutta kieltämättä kaipaisimme sitä, että kouluttaja pystyisi olemaan enemmän läsnä työpaikalla.
Torniolainen Samuel Vuokila suorittaa oppisopimuskoulutusta JSL Autohuollossa. Toista vuotta opiskelevalla Vuokilalla ei ollut käynyt mielessäkään, että voisi kouluttautua oppisopimuskoulutuksella. Alunperin hän opiskeli autoalaa päivätutkintona.
- Suoritin täällä opintoihini kuuluvan työharjoittelun, jonka myötä tuli tilaisuus oppisopimuskoulutukseen. Yrityksessä työskentelemällä olen oppinut paljon enemmän kuin koulussa. Siellä yleensä alkuviikko opiskeltiin teoriaa ja loppuviikko tehtiin töitä. Täällä saan työskennellä kokoajan ja opin siinä ohessa.
Konkreettisen tekemisen lisäksi Vuokilaa motivoi säännöllinen palkka. Hän myös uskoo, että hänen työllistymismahdollisuutensa ovat nyt paremmat oppisopimuskoulutuksen myötä.
Ammattiopisto Lappian oppisopimusneuvojan Maarit Heijarin mukaan oppisopimuskoulutus on hyvin suosittu ja työelämälähtöinen tapa suorittaa tutkinto. Oppisopimusopiskelijoita heillä oli vuonna 2015 815 ja viime vuonna 879.
Viime vuonna työllistysmisprosentti kasvoi edellisvuoteen verrattuna 14 prosentilla, ollen 92 prosenttia vuonna 2016.
Koulutuksen kesto perustutkinnossa on keskimäärin kaksi vuotta. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa kesto vaihtelee vuodesta puoleentoista vuoteen.
- Pääsääntöisesti Lappialla opiskelevat valmistuvat koulutusajan puitteissa. Jokaisella opiskelijalle tehdään henkilökohtainen suunnitelma, jossa määritellään tutkinnon suorittajan henkilökohtainen oppiaika, tiivistää Heijari.