Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistymisestä on reilut kymmenen vuotta, missä ajassa moni asia on muuttunut. Ei sentään ihan kaikki.
Rovaniemellä toimii yhä kaksi kansalaisopistoa, joista toinen palveli aikoinaan kaupungin ja toinen maalaiskunnan asukkaita. Niin oudolta kuin se kuulostaakin, kansalaisopistojen säilymisestä sovittiin aikoinaan yhdistymisneuvotteluissa. Lapin pääkaupungissa on ollut siitä lähtien kaksi kilpailevaa kansalaisopistoa: entisen maalaiskunnan alueella toimiva Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto ja kaupungin alueella toimiva, Rovala setlementti ry:n pyörittämä Rovaniemen kansalaisopisto, jolta kaupunki ostaa palveluja.
Osa rovaniemeläisistä veronmaksajista saattaa kysyä, onko tässä mitään järkeä. Ei ole tilanteessa, missä asukkaitaan ankarasti verottava Rovaniemi joutuu ottamaan jatkuvasti velkaa lakisääteisten palvelujen – joihin eivät kuulu kansalaisopistot – tuottamiseen.
Reilussa kymmenessä vuodessa iso osa Rovaniemen päättäjistä on vaihtunut. Sen myötä paikkakunnan päättävissä elimissä on ymmärretty, että yksi kansalaisopisto riittää 60 000 asukkaan pikkukaupunkiin, eikä vähiten siksi, että yksi tulee yleensä halvemmaksi kuin kaksi.
Kaupunginvaltuusto päätti vuosi sitten, että kansalaisopistot siirretään yhteen organisaatioon syksyllä 2017. Rovaniemellä on käyty sen jälkeen neuvotteluja opistojen yhdistämisestä.
Nyt neuvottelut näyttävät ajautuneen umpikujaan, kun asiaa selvittänyt työryhmä ei päässyt jatkoajallakaan sopuun uuden, osakeyhtiöpohjaisen kansalaisopiston omistuspohjasta. Rovaniemi on asettanut yhdistymisehdoksi sen, että kaupunki omistaa yhtiöstä 51 prosenttia, mikä ei sovi Rovalalle, joka vaatii tasavertaisuuden nimissä 50 prosentin osuutta (LK/PS 4.10.). Näin siitä huolimatta, että kaupunki rahoittaa toiminnan ja kantaa sen myötä toimintaan liittyvät vastuut ja riskit.
Kaupunginhallitus totesi äsken, ettei kansalaisopisto-osakeyhtiön perustaminen ole mahdollista, koska omistuspohjasta ei päästä yksimielisyyteen. Asia etenee seuraavaksi valtuustoon. Uusia selvityksiä lienee luvassa. Touhu alkaa muistuttaa farssia.
Veronmaksajan näkökulmasta katsottuna asia on harvinaisen yksinkertainen. Päätösvalta kuuluu sille, joka maksaa viulut eli tässä tapauksessa kaupungille. Sen pitäisi olla tässä vaiheessa kaikille selvää lisäselvityksittäkin.