Opis­ke­lu­ajan kotina asun­to­la – Kit­ti­läs­sä nuorten välillä val­lit­see yh­tei­söl­li­syys

Yömyöhään rellestämistä vai soluhuoneessa yksinään opiskelua? Vasa pääsi vierailemaan REDU:n Kittilän toimipisteen asuntolalla ja kysymään, millaista asuntolaelämä oikeasti on.

Iida Verronen ja Pinja Sundbäck pitävät asuntolan yhteisöllisyydestä ja järjestetyistä aktiviteeteista. Monelle ulkopaikkakunnalle muuttaneelle toisen asteen opiskelijalle asuntola on ainoa vaihtoehto asua.
Iida Verronen ja Pinja Sundbäck pitävät asuntolan yhteisöllisyydestä ja järjestetyistä aktiviteeteista. Monelle ulkopaikkakunnalle muuttaneelle toisen asteen opiskelijalle asuntola on ainoa vaihtoehto asua.
Kuva: Kaikkonen Suvianna

Syksy on saapunut, mikä tarkoittaa kymmenien tuhansien nuorten siirtymistä toisen asteen opintoihin. Monella nuorella on edessä myös paikkakunnan vaihtaminen koulun perässä.

Pitkät välimatkat sekä kalliit ja huonosti saatavilla olevat vuokra-asunnot saavatkin nuoren miettimään omaa asumisjärjestelyään. Tällöin nuori saattaa elokuussa löytää itsensä asuntolan soluhuoneesta.

Näin kävi toista vuotta Levi-instituutissa opiskeleville Pinja Sundbäckille, 16, ja Iida Verroselle, 17. Asuntolaan nuoria veti erityisesti sen edullisuus. Alaikäisille opiskelijoille asuntola oli lähes ainoa vaihtoehto.

– Alaikäisenä on helpompi muuttaa asuntolaan kuin omaan kämppään. Ja onhan täällä aika halpaa asua, Sundbäck toteaa.

REDU:n asuntoloissa asumiskustannukset koostuvat 100 euron takuurahasta ja 30 euron sähkömaksusta. Näistä takuuraha palautetaan lukuvuoden lopussa takaisin opiskelijalle.

Asuntolaan muuttaminen helpottaa nuoria myös koulumatkojen osalta. Lappi vetää opiskelijoita puoleensa ympäri Suomea. Matkailualaa opiskeleva Sundbäck lähtikin koulupaikan perässä Kokkolasta saakka.

Myös Verrosen asuntolaan toi kulkemisen helpottuminen.

– En jaksa kulkea 52 kilometriä päivässä suuntaansa, sanoo äkäslompololainen Verronen.

Koulun alkaminen ja asuntolaan muuttaminen ovat muuttaneet Sundbäckin ja Verrosen elämää kertaheitolla.

Asuntolaelämän aloittaminen jännitti nuoria ennen Kittilään saapumista. Erityisesti soluhuoneen toisen kanssa jakaminen mietitytti.

– Se jännitti, että ketä sinne tulee ja joutuuko jonkun kanssa samaan huoneeseen, Sundbäck muistelee.

– Minullakin eniten jännitti se, että kuka tulee huonekaveriksi, Verronen kertoo.

Pinja Sundbäck ja Iida Verronen ovat sopineet asuntolaan pelisäännöt, jotka rytmittävät arkea.
Pinja Sundbäck ja Iida Verronen ovat sopineet asuntolaan pelisäännöt, jotka rytmittävät arkea.
Kuva: Kaikkonen Suvianna

Nuoret kuitenkin kokevat, että asuntolassa ystävien saaminen tapahtui nopeasti.

– Erityisesti oman alan opiskelijoihin on ollut helppoa tutustua, kun ollaan koulussa ja kotona jatkuvasti samassa tilassa, Sundbäck toteaa.

Yhteisistä pelisäännöistä ja kotitöistä sopiminen antaa nuorille mahdollisuuden päästä kokeilemaan omillaan asumista, turvallisesti kavereiden kanssa.

– On mukavaa, kun on seuraa aina ympärillä, Verronen sanoo.

– Niin ja voi tehdä yhteisiä ruokia! Ja se, että voi jakaa kaikkia asioita, esimerkiksi siivoamista ja sellaista, Sundbäck kertoo.

Nuorille järjestetään Kittilässä asuntolan puolesta paljon aktiviteetteja koulupäivän jälkeen. Nuoret ovat muun muassa pelanneet frisbeegolfia ja käyneet keilaamassa.

Yhteiselo koulussa, asuntolassa ja aktiviteettien parissa synnyttää Sundbäckin mukaan asuntolassa asuville vahvan yhteisöllisyyden tunteen. Aikaa vietetään yhdessä muutenkin, esimerkiksi korttipelejä pelaten.

– Ei ainakaan tarvitse koko ajan kököttää omassa huoneessa, Verronen toteaa.

Nuoret kehottavat ottamaan kotoa mukaan pelikorttien lisäksi ruuanlaittovälineet, tarpeeksi rahaa ja oman tietokoneen.

Verronen kehottaa nuoria ottamaan matkaan myös avoimen ja sosiaalisen asenteen. Nuorten mukaan niillä pääsee jo pitkälle.

Kittilän ammattikoulun asuntola on ihan koulun vieressä.
Kittilän ammattikoulun asuntola on ihan koulun vieressä.
Kuva: Kaikkonen Suvianna

Monet jäävät Lappiin

Kittilän asuntolaohjaaja Hannu Puljujärvi vastaa asuntolan nuorista pitkälti yksin. Päivittäinen työskentely nuorten parissa luo nuorten ja Puljujärven välille tiiviin suhteen.

– Hannu on meidän kaikkien isi, asuntolan asukas Iida Verronen kertoo Puljujärvestä.

Itsekin asuntolassa aikanaan asunut Puljujärvi kertoo, että monet nuoret yllättyvät siitä, millaista asuntolaelämä oikeasti on. Puljujärven mukaan yleisin kysymys ennen asuntolaan muuttamista on se, saako asua yksin. Kuitenkin lopulta yhteiseen soluhuoneeseen ollaan tyytyväisiä ja huonekaverin kanssa ystävystytään.

– Joistakin porukoista tulee tosi tiiviitä, kun asuntolassa ollaan kaksi tai jopa kolme vuotta, Puljujärvi kertoo.

Kavereista saa hyvän vertaistuen itsenäistymiseen ja tietenkin, kun ikävä kotiin alkaa vaivaamaan.

– Jos on vieraalla paikkakunnalla ja koti-ikävä iskee, niin sehän on ihan kaamea paikka, Puljujärvi toteaa.

Nuoria mietityttää, mitä asuntolassa voi tehdä esimerkiksi koulun jälkeen. Oleskelun lisäksi nuorille järjestetään päivittäin erilaisia aktiviteetteja. Puljujärven mukaan aktiviteetteja kokeillaan mieluusti asuntolassa asuvien toiveiden mukaan.

– Itsehän niitä aktiviteetteja tarjolle kyllä laittaa, mutta toiveena on saada asuntolan puolelta vastinetta lähteä kokeilemaan, Puljujärvi sanoo.

Kittilässä asuntolan nuoret ovat myös päässeet osaksi useita isompia tapahtumia ja matkoja. Muun muassa Levin ruskamaraton ja maailmancup ovat saaneet vahvistusta asuntolan nuorista. Puljujärven mieleen on jäänyt erityisesti patikointimatka Norjaan.

– Opiskelijoista yksi huomasi kuntonsa olevan sen verran huono, että päätti lopettaa tupakoinnin, Puljujärvi kertoo.

Ympäri Suomea Kittilään tulevat nuoret saavat asuntolan ja koulun kautta hienoja kokemuksia elämää varten. Lapissa kulkeminen ja siihen tutustuminen saavatkin helposti myös etelästä muuttavan nuoren jäämään Lappiin.

– Näistä, jotka ovat asuntolaan joskus tulleet, on aika moni tuossa Levillä töissä, Puljujärvi naurahtaa.