Toisen maailmansodan aikaisen puolustuslinjan kartoittamista jatkuu Lapissa tänä kesänä.
Yliopisto-opiskelijat Aleksi Rikkinen, 25, ja Emil Sillanpää, 24, aloittivat projektinsa viime vuonna. He kartoittavat saksalaisten sodanaikaisia linnoitteita, jotka muodostivat aikoinaan noin 30 kilometriä pitkän Sturmbock-puolustuslinjan Käsivarren Lappiin.
Linjan tarkoitus oli turvata nikkelin toimitus Petsamosta sekä estää saksalaisten joutuminen mottiin Pohjois-Norjassa, mikäli Neuvostoliiton joukot olisivat murtautuneet Suomen läpi.
Puolustuslinjan taisteluasemat ovat säilyneet arktisissa olosuhteissa poikkeuksellisen koskemattomina, ja yksittäisiä linnoituskohteita löytyi viime kesänä kaikkiaan yli 1 900. Tänä vuonna kohteita on löytynyt vielä satoja lisää.
Projektin taustalla on lapsuudenystävien kiinnostus historiaa ja tiedettä kohtaan.
–Tänä vuonna kartoituksen pääpainopisteet ovat Sturmbock-linjan pohjoispuolen Norjan rajalle yltävissä asemissa, selustan laajoissa huoltoalueissa sekä suomalaisten asemissa Markkinan kylässä, Sillanpää kertoo.
–Sturmbockista pohjoiseen ei pääse edes maastoautolla. Liikumme mönkijällä, kumiveneellä ja jalkaisin parhaimmillaan kymmeniä kilometrejä päivässä.
Menetelmä, jolla on löydetty myös Maya-temppeleitä
Kartoituksen mahdollistaa Maanmittauslaitoksen avoin ilmakuva- ja laserkeilausdata.
Laserkeilaus on kolmiulotteinen mittausmenetelmä. Keilain lähettää laserilla tuotettuja valopulsseja, jotka kohteeseen osuessaan heijastuvat vastaanottimeen. Laserkeilaus tuottaa ympäristöstä suuren joukon pisteitä, joita kutsutaan pistepilviksi. Pistepilvistä voidaan tuottaa erilaisia pintamalleja, kuten korkeusmalli koko Suomesta.
Rikkinen on itse työstänyt Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta tarkemman pintamallin, jolloin kohteita peittävä kasvillisuus ei haittaa pinnanmuotojen tulkintaa.
–Menetelmällä on löydetty useita historiallisia kohteita, kuten Maya-temppeleitä tai kivikautisia asuinpaikkoja ympäri maailmaa. Me käytämme sitä nyt Lapin sodan asemien kartoittamiseen, Rikkinen sanoo.
"Toivoimme datan päätyvän laajasti käyttöön"
Kartastopäällikkö Heli Laaksonen Maanmittauslaitoksesta kertoo hankkeen tiedotteessa seuranneensa innoissaan opiskelijoiden kartoitusprojektia.
– Kun Maanmittauslaitos avasi kartta- ja paikkatietoaineistonsa maksuttomiksi vuonna 2012, toivoimme datan päätyvän laajasti käyttöön, Laaksonen sanoo.
Maanmittauslaitos aloittaa ensi vuonna uuden kansallisen laserkeilausohjelman, jossa pistetiheys on kymmenen kertaa nykyistä tarkempi. Kuuden vuoden kuluttua koko Suomesta on käytettävissä uusi tarkempi aineisto, josta tulkitsemalla maastosta erottuvat pienetkin yksityiskohdat.
Tavoitteena saada nuoret innostumaan
Rikkinen ja Sillanpää julkaisevat projektin tulokset tämän vuoden aikana avoimena verkkoaineistona. Heidän tavoitteenaan on tieteellisten tulosten lisäksi herättää nuorempien sukupolvien kiinnostusta sotahistoriaan uusien lähestymistapojen avulla.
Projektia tukevat Sotavahinkosäätiö, Kaatuneiden muistosäätiö sekä Maanpuolustuksen kannatussäätiö.
–Suomesta löytyy vielä tänäkin päivänä useita tutkimattomia sotahistoriallisia kohteita. Nyt kartoitamme Suomen kaikista kaukaisimpia ja tuntemattomimpia toisen maailmansodan tapahtumapaikkoja.
–On erittäin mielenkiintoista nähdä, mitä jälkiä natsi-Saksan toiminnasta on vielä löydettävissä erämaasta. Lisäksi kohteiden kartoitus on tärkeää, jotta niitä voidaan suojella ja tutkia lisää tulevaisuudessa, Sillanpää sanoo.
Tutkimuksen etenemistä voi seurata Instagram-tilillä Forgotten Fronts.