Pääkirjoitus

Opis­ke­li­jat bar­ri­ka­dil­la

Opiskelijat osoittavat perustellusti mieltään, mutta valtiontaloutta mielenosoitukset eivät pelasta. Opiskelu kannattaa edelleen.

Se, että kaikilla on mahdollisuus opiskella esimerkiksi yliopistotutkinto, ei ole itsestäänselvyys. Vielä harvinaisempaa on, että veronmaksajat maksavat lähes kaikki opiskelusta syntyvät kulut.

Vanhempi ikäpolvi muistaa, kuinka paljon opintovelkaa otti omaa tutkintoaan varten. Useimmat saivat töitä opintojen päätyttyä, eikä lainan maksamisessa ollut isoja ongelmia. Monen velanmaksua helpotti myös korkea inflaatio.

Ne, jotka valmistuivat 1980-luvun lopulla, eivät saaneet inflaatiosta apua. Opintolainan korot olivat lamavuosina samalla tasolla kuin auto- ja asuntolainan korot. Jos työtä ei ollut, oli pulassa.

Käytännössä opintolainan ottaminen loppui lähes kokonaan 1990-luvun alussa. Opintorahan, "ilmaisen rahan", osuus kasvoi ja lainan määrä väheni. Moni opiskelija lähti myös mieluummin pätkätöihin opintojen ohessa kuin otti lainaa.

Nyt keskustellaan, pitäisikö lainan osuutta kasvattaa. Selvitysmies, professori Roope Uusitalo on tehnyt asiasta esityksen. Käytännössä Uusitalo teki sen, mitä hallitusohjelmaan kirjattiin ja pisti päälle vielä vähän päälle. Hallitusohjelman mukaan tarkoitus oli löytää keinot, miten opintotuesta säästetään 70 miljoonaa vuoteen 2019 mennessä ja pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa euroa.

Uusitalo esittää, että korkeakouluopiskelijan opintoraha tiputetaan samalle tasolle toisen asteen opiskelijan kanssa eli pudotetaan 337 eurosta 250 euroon kuukaudessa. Lainan osuus kasvaisi ja valtion takaamaa opintolainaa saisi nykyistä enemmän. Uusi järjestelmä myös kannustaa valmistumaan nopeasti.

Opiskelijajärjestöt osoittivat keskiviikkona Helsingissä mieltään hallituksen suunnitelmia vastaan. Elintason alentaminen kirpaisee opiskelijaa aivan samalla tavalla kuin se koskettaa ahdinkoon päätyneitä maanviljelijöitä.

Ammattiyhdistyksiin kuuluva työväki ei ole ainoa porukka, joka pelkää elintasonsa heikentyvän. Viime kädessä kysymys on Suomen kehnosta talouskasvusta ja valtion velkaantumisesta. Mahdollisuudet puolustaa omaa etu ovat toki erilaiset.

Opintotuen leikkaukset ovat herättäneet vastustusta myös hallituksen sisällä. Uusitalon esitystä pidetään kovempana, mitä hallitusohjelmaan kirjattiin. Porkkanan vaihtuminen piiskaan on opiskelijan näkökulmasta varmasti väärä suunta, mutta silti opiskelupaikan saanut on jo vihreällä oksalla. Tutkinnon suorittanut työllistyy keskimääräistä paremmin, opiskelu kannattaa vaikka lainarahalla.