Opintojen kustannukset ovat vain harvoin ainoa syy opintojen keskeyttämiseen toisella asteella, käy ilmi Opetushallituksen laatimasta selvityksestä.
– Keskeyttämisen taustalla on yleensä myös muita henkilökohtaisia syitä, Opetushallituksen tammikuussa julkaistussa selvityksessä kirjoitetaan.
Opetushallituksen lukiolaisille tekemään kyselyyn vastanneista 65 prosenttia pitää lukio-opintojen kustannuksia kohtuullisina eikä koe, että heillä tai heidän perheillään olisi vaikeuksia toimeentulossa. 29 prosenttia vastanneista arvioi, että heillä on taloudellisia vaikeuksia. Kuudella prosentilla taloudelliset vaikeudet ovat merkittäviä.
Ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijoista seitsemän prosenttia kokee, että raha-asiat tuottavat heille jatkuvasti hankaluuksia.
Viitteitä opiskelijoiden taloudellisesta tilanteesta antaa Opetushallituksen mukaan myös se, kuinka moni toisen asteen opiskelijoista nostaa opintolainaa. Lukiolaisista vajaalla kolmella prosentilla on opintolainaa. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista 16‒19-vuotiaista nuorista 11 prosenttia on ottanut opintolainaa.
– Selvitystä varten kerättyjen tietojen perusteella toisen asteen koulutuksesta välittömästi aiheutuvat kustannukset eivät yleensä näyttäydy ensisijaisena koulutuksesta eroamisen syynä tai kouluttautumisen esteenä, selvityksessä kirjoitetaan.
"Rahan puute vaikuttaa"
Maksutonta toisen asteen koulutusta ajavan kansalaisaloitteen tekijöillä on asiasta eri näkemys.
– Vuonna 2018 julkaistavan Nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että rahan puute on ollut vaikuttamassa siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahan puutteen takia, kansalaisaloitteen perusteluissa kirjoitetaan.