Kemin Karihaaran koulun kosteusongelmista kärsivän B-rakennuksen käyttöä on tammikuun alusta lähtien pyritty rajoittamaan mahdollisimman paljon. Viime vuoden lopulla toteutettu kuntotutkimus paljasti koulun sivurakennuksen kärsivän kosteusongelmista.
Rakennuksessa on tähän asti järjestetty yläluokkalaisten oppitunteja. Yläluokkalaisilla ei ole omaa kotiluokkaa, joten oppilaat ovat viettäneet rakennuksessa korkeintaan muutamia tunteja päivästä.
Nyt myös opettajia kierrätetään niin, ettei kukaan joutuisi viettämään B-rakennuksessa koko päivää.
Helmikuun alusta alkaen opetus aiotaan järjestää kokonaan päärakennuksessa, jossa ei ongelmia ole havaittu.
B-rakennuksessa sijaitseva ruokasali ja liikuntasali säilyvät edelleen käytössä. Liikuntatuntien osalta opetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan ulkoliikuntana ja kaupungin muissa liikuntatiloissa kuten Junkohallissa ja uimahallissa.
Karihaaran koulun rehtori Jukka Vaaramaa kertoo erityisesti opettajilla ilmenneen kosteusongelmiin viittaavia oireita, jotka ovat viime aikoina pahentuneet.
- On ollut ylähengitysteiden ja silmien kirvelyä, pitkäaikaista pientä kuumeilua, päänsärkyä. Tietenkään kukaan ei voi varmaksi sanoa, onko oireiden taustalla ollut esimerkiksi kausiflunssa vai kosteusongelmat.
Koulun terveydenhoitaja on raportoinut särkylääkkeiden käytön lisääntyneen oppilaiden siirtyessä yläluokille. B-rakennuksen puolella tunteja on ollut vain yläluokkalaisilla, joten lääkkeiden käyttö saattaa sekin liittyä kosteusongelmiin.
Karihaaran koulun B-rakennus on rakennettu 1980-luvun alussa samaan aikaan, kun päärakennusta remontoitiin. Sen jälkeen koululla ei ole isoja remontteja tehty.
Ongelmarakennuksen kohtalosta ei pitemmän päälle ole vielä tietoa.
Ratkaisu liittyy koulu- ja päiväkotiverkon laajempaan uudelleenjärjestelyyn, jota on nyt alkanut ensi töikseen pohtia Kemin kaupungin uusi tilatyöryhmä.
- Tilatyöryhmällä pitäisi toukokuun alkuun mennessä olla valtuustolle ehdotus, mitä koulu- ja päiväkotiverkoston kanssa tehdään, kertoo Kemin kaupunginarkkitehti Kaisa-Mari Immonen .
Immosen mukaan rakennuksen korjaaminen on mahdollista, mutta siinä on omat riskinsä.
- Suomessa on monta esimerkkiä, joissa on pistetty korjaukseen miljoonia, mutta sitten kun rakennus on otettu uudelleen käyttöön, mikään ei ole muuttunut.
- Mitään suunnittelu- tai korjaustöitä ei kannata aloittaa, kun emme tiedä mitä rakennukseen tulee tulevaisuudessa. Hukkainvestointeja emme ainakaan halua.