Kun eduskunta päätti asettaa EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuleville, vieraskieliseen tutkintoon kouluttautuville korkeakouluopiskelijoille lukuvuosimaksun, opiskelijajärjestöt ennustivat, että uudistus karkottaa kansainväliset opiskelijat Suomesta. Nyt tiedetään, ettei ennustus toteutunut.
Lukuvuosimaksut otetaan käyttöön ensi syksynä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hakijamäärät ovat pudonneet roimasti, mutta tulijoita on yhä runsaasti.
Joissakin etelän yliopistoissa hakijamäärä on lähes puolittunut. Lapin yliopistokin on menettänyt hakijoita, mutta selvästi vähemmän (LK/PS 24.1.). Lapin ammattikorkeakoulussa kansainvälisten hakijoiden määrä laski edellisvuodesta neljänneksellä. Suurin muutos tapahtui venäläisten hakijoiden määrässä, joka puolittui (LK/PS 27.1.).
Uudistus ei koske suomalaisia, eikä muista EU-maista tulevia, joille opetus on yhä maksutonta. Muut maksavat maisteriohjelman koulutuksesta 10 000–18 000 euroa vuodessa yliopistosta riippuen. Ammattikorkeakoulussa lukuvuosimaksu on pienempi. Lapin ammattikorkeakoulussa se on 8 000 euroa.
Korkeakouluilla on velvollisuus tarjota apurahoja maksulliseen tutkintokoulutukseen tulijoille. Useimmat hakevat sitä ja moni myös saa sillä edellytyksellä, että opinnot etenevät oppilaitoksen toivomaan tahtiin. Stipendi kattaa 60–80 prosenttia vuosimaksusta.
Suomi on houkutellut kansainvälisiä opiskelijoita paitsi koulutuksen laadulla myös maksuttomuudella. Jatkossa tärkein houkutin on laatu, jota ei synny ilman rahaa.
Lukuvuosimaksujen tarkoituksena ei ole karkottaa ulkomaisia opiskelijoita, vaan kerätä rahaa koulujen kehittämiseen tilanteessa, missä valtion kassa on tyhjä. Opetusministeriössä uskotaan, että hakijamäärät palaavat lähemmäksi aikaisempia lukuja ajan kanssa. Tosin se edellyttää sitä, ettei laatu notkahda.
Korkeakoulujen hakijamääräuutiset todistavat, että maksupäätös on hyvä. Veronmaksajat tuskin haluavat, että heiltä kerättyjä rahoja käytetään työvoiman kouluttamiseen ulkomaiden tarpeisiin. Miksi erilaisilla pakkomaksuilla rasitettujen suomalaisten pitäisi kustantaa kevyemmin verotetun, usein varakkaan kaukomaalaisen opiskelu? Vähävaraisten kehitysmaiden nuorten tukeminen on ymmärrettävämpää, mutta sekin voidaan hoitaa stipendeillä.
Lukuvuosimaksut ovat tulleet jäädäkseen. Nyt on hyvä pohtia keinoja, joilla tutkinnot saaneet ulkomaalaiset saataisiin jäämään tänne töihin.