Aamulla norjalainen herää, kaskottelee hiukan ja avaa hyvin maalatun puutalonsa oven päästääkseen meriveden raikastaman ilman sisään.
Norjalainen keittää kahvit, vetää jalkaansa punaiset villasukat ja vilkaisee oviaukon kehystämää vuonomaisemaa.
Kaukaiset vuoret piirtyvät horisontin sinessä, usva vetäytyy auringon tieltä, vuono on tyyni kuin sitä katselevan norjalaisen mieli. Puhdistava tunne ihmiselämän pienuudesta valtaa norjalaisen sisimmän.