Olipa perjantai-iltana mahtavaa kuulua RoPSin ainaisjäsenten joukkoon, mihin minäkin liityin kuten OH:n vastaavaan joskus 80-luvulla. Tuolloin ajattelin, että täällä lantalaisten kanssa eläen saisi jäsenyyden kautta jonkinlaista infoa niin kuin seurat yleensä lähettävät, mutta se on osoittautunut vääräksi luuloksi.

Haluan silti sydämestäni ja aidosti, jos mahdollista, ilolla tervehtiä niin joukkuetta valmentajineen kuin koko seuraa samalla toivoen ja uskoen, että jatkoa seuraa, kunhan vaan pojat pitävät nutukkansa tiukasti maassa.