Gazan tilanne on herättänyt vihdoinkin julkista keskustelua. Myös me pohdimme kevätkokouksessamme sitä, miltä sodan julmat kasvot näyttävät Gasan kaistalla, jossa kodit on pommitettu, ihmiset näkevät nälkää ja lapsia ja naisia tapetaan surutta. Onko kyseessä sota vai kansanmurha?
Sota on järjestäytynyt ja usein laajamittainen aseellinen konflikti kahden tai useamman ryhmän, valtion tai muun yhteisön välillä useiden vuosien aikana. Onko siis sotaa se, että aseettomia surmataan?
Kansanmurhan käsite luotiin 1948, kun toisen maailmansodan jälkeen tarkasteltiin Natsi-Saksan joukkotuhontatoimia juutalaisia vastaan ja oikeutta alettiin jakaa. Kansanmurha-käsitettä ei tarkoitettu käytettäväksi vain tiettyä etnistä ryhmää koskevassa hävityksessä.
Israel on tuhonnut Gazaa häikäilemättömästi ja rangaistuksetta, vaikka Euroopan maat ovat yhdessä ja erikseen määritelleet Israelin toimet kansanmurhaksi. Kansainväliset sopimukset ja niiden arvoperusta ovat unohtuneet ja hämärtyneet päättäjiltä, eikä yhdessä muotoiltuihin ihmisyyttä suojaaviin lauseisiin enää vedota.
Suomikin on ollut hiljaa viime päiviin asti, mutta uskaltautunut vetoamaan Israeliin yhdessä muiden maiden kanssa. Maamme hallituksessa on erilaisia näkemyksiä ja on väläytelty hallituskriisiä. Katsomme että vähintä, mitä Suomi voi tehdä, on tunnustaa Palestiina ja tuomita Israelin toimet.
Pohdimme sitä, kannattaako pienen maan ottaa kantaa maailmalla riehuvaan sotaan. Onko sillä mitään merkitystä? Olemme sitä mieltä, että kannanotolla paitsi seistään sääntöperustaisen oikeuden puolella myös rohkaistaan muita kertomaan näkemyksensä.
Pidämme tärkeänä, että rauhan mahdollisuudesta puhutaan ja vastakkainasettelun vaaroista kerrotaan julkisessa keskustelussa. Euroopan maiden puolustusbudjetit paisuvat ja mahdollisuus sodasta kärsivien auttamiseen unohtuu. Heikompien asemaa ei tule heikentää, ei Suomessa eikä maailmalla.