Onko Boris John­so­nil­la ässä hi­has­saan vai lyk­kään­tyy­kö Bri­tan­nian EU-ero­päi­vä pää­mi­nis­te­rin vas­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta? – Bre­xi­tiä ympäröi yhä joukko ky­sy­myk­siä

Britannian parlamentti aloitti viiden viikon istuntotaukonsa brexitin kannalta kriittisellä hetkellä. Pääministeri Boris Johnsonin uskotaan valmistelevan strategiaa, joka estäisi EU-eron lykkäämisen. Lännen Media kokosi olennaisimmat asiat, jotka määrittävät eroprosessin jatkoa.

Brexitiä vastustavat mielenosoittajat kokoontuivat maanantaina sankoin joukoin Britannian parlamentin eteen Lontoossa.
Brexitiä vastustavat mielenosoittajat kokoontuivat maanantaina sankoin joukoin Britannian parlamentin eteen Lontoossa.
Kuva: FACUNDO ARRIZABALAGA

Kello tikittää brexitille, mutta Britannian EU-eroprosessi on jälleen kerran ajautunut pattitilanteeseen. Britannian parlamentti on aloittanut lokakuun 14. päivään kestävän istuntotaukonsa, ja maan pitäisi erota lokakuun lopussa EU:sta.

Pääministeri Boris Johnson olisi halunnut ennenaikaiset vaalit, mutta parlamentin alahuone äänesti vaaleja vastaan jo toistamiseen maanantaisessa maratonistunnossaan.

Parlamentti haluaa lykätä brexitiä kolmella kuukaudella tammikuun loppuun. Se hyväksyi lain, jonka mukaan hallituksen on pyydettävä kolmen kuukauden lisäaikaa EU:lta, mikäli parlamentin alahuone ei hyväksy 19. lokakuuta mennessä pääministerin esittämää brexitiä. Myös kuningatar Elisabet on antanut laille hyväksyntänsä.

Pääministeri Johnson ilmoitti jo varhain tiistaiaamuna, ettei tule noudattamaan lakia, mutta aikoo neuvotella EU:n kanssa uusista EU-eron ehdoista.

Lykkäykseen 27 maan hyväksyntä

Ilma on nyt kysymyksistä sakeanaan: Nähdäänkö pääministeri raastuvassa vai nöyrtyykö hän hakemaan lisäaikaa? Entä onko Johnsonilla vielä jokin keino, jolla hän kiertäisi lykkäystä ajavan lain?

Brittimedioiden BBC:n The Daily Telegraphin mukaan Johnson valmistelee strategiaa, jolla voisi estää laillisesti lykkäyksen toteutumisen. Johnsonin suunnitelmissa on lähestyä EU:ta laissa määritellyn lykkäysanomuksen kanssa toisella anomuksella, jossa sanottaisiin, että hallitus ei halua pidentää takarajaa 31. lokakuuta jälkeen.

Epäselvää on sekin, miten Euroopan unioni ylipäätään suhtautuisi toiseen lykkäyspyyntöön.

Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian sanoi BBC:n mukaan, että Ranska ei voi tukea enää Brexitin lykkäämistä "vallitsevissa olosuhteissa".

Artikla 50:n lykkäykseen tarvitaan kaikkien 27 EU-maan hyväksyntä ja vahvat perustelut.

BBC:n ja Reutersin mukaan brexit-sopimuksen aikaansaaminen on yhä mahdollista EU:n lokakuun huippukokoukseen mennessä.

Mahdollista on BBC:n mukaan myös se, että EU vastaa lykkäyspyyntöön esittämällä tammikuun lopun sijaan toista ajankohtaa. Silloin Johnsonin olisi pakko hyväksyä se, ellei parlamentti äänestä sitä vastaan kahden päivän kuluessa. Jos parlamentti vastustaisi uutta päivämäärää, se johtaisi todennäköisesti sopimuksettomaan EU-eroon.

Britannian työ- ja elinkeinoministeri Amber Rudd (edessä) ilmoitti lauantaina eroavansa tehtävästään ja konservatiivipuolueesta. Arvostelijoiden mukaan Boris Johnsonin (vasemmalla) hallitus ei edes yritä saada sopimusta EU:n kanssa.
Britannian työ- ja elinkeinoministeri Amber Rudd (edessä) ilmoitti lauantaina eroavansa tehtävästään ja konservatiivipuolueesta. Arvostelijoiden mukaan Boris Johnsonin (vasemmalla) hallitus ei edes yritä saada sopimusta EU:n kanssa.

Onko sopimus mahdollinen?

Johnsonin ministerit ovat arvostelleet lakia siitä, että se heikentää Britannian neuvotteluasemia EU:n kanssa. EU ei kuitenkaan ole myöntänyt, että koko Johnsonin mainostamaa neuvotteluasetelmaa brexitistä olisi enää olemassa.

Sen kanta on, että neuvottelut Britannian kanssa on käyty Johnsonin edeltäjän, pääministeri Theresa Mayn, kanssa ja neuvoteltu erosopimus on ja pysyy.

Johnsonin rivit tutisivat lisää, kun Britannian hallituksen työ- ja elinkeinoministeri Amber Rudd ilmoitti lauantaina eroavansa tehtävästään ja konservatiivipuolueesta. Hänen mukaansa hallitus käytti leijonanosan ajastaan sopimuksettoman eron valmisteluun sen sijaan, että olisi yrittänyt neuvotella EU:n kanssa.

Ruddin mukaan on "hyvin pieni todennäköisyys" sille, että hallitus saisi uuden brexit-sopimuksen.

Britannian työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn totesi maanantaina The Guardianin haastattelussa, että Amber Ruddin ero on osoitus siitä, että Johnsonin hallitus ei edes tosissaan yritä saada sopimusta EU:n kanssa.

– Kukaan ei voi luottaa sellaisen pääministeriin, joka uhkailee rikkovansa lakia pakottaakseen maan sopimuksettomaan EU-eroon, hän sanoi.

Skeptisesti EU-eroon suhtautuu myös Irlannin pääministeri Leo Varadkar, jonka Johnson tapasi maanantaina ensimmäistä kertaa. Hänen mukaansa Britannian ei ole mahdollista erota EU:sta siististi.

Miten Johnson voisi kiertää lain?

BBC:n mukaan Johnsonin ei tarvitsisi anoa brexitille lykkäystä, mikäli parlamentti joko äänestäisi brexit-sopimuksen tai sopimuksettoman EU-eron puolesta eli kovasta brexitistä.

Pääministeri Johnson voisi myös BBC:n mukaan kieltäytyä allekirjoittamasta lykkäysanomusta EU:lle ja näin kieltäytyä noudattamasta lakia. Se johtaisi oikeustoimiin.

On kuitenkin vielä mahdollisuus, että Johnson allekirjoittaisi lykkäyspyynnön, mutta lähettäisi EU:lle kirjelmän, jossa hän selventäisi poliittisia tavoitteitaan. Niiden mukaan Britannia eroaisi EU:sta lokakuun lopussa.

Hallituksella saattaa BBC:n mukaan olla vielä pieni mahdollisuus mitätöidä laki. Se vaatisi kuitenkin ennenaikaiset parlamenttivaalit (19. lokakuuta mennessä), ja vaalivoiton Johnsonille. Silloin hän voisi hylätä EU-eron lykkäystä vaativan lain.