Kun odotukset eivät ole taivaissa, tyytyy vähään.
Suomen olympiajoukkueen saalis, kuusi mitalia täytti Olympiakomitean tavoitteen Milanon-Cortinan talvikisoissa, mutta huippu-urheilujohtaja Janne Hännisen mukaan jatkossa halutaan enemmän.
– Onnistuimme ihan hyvin tasolla, missä olemme. Yhdistetyn hiihto oli erittäin hyvä venyminen, mutta ei tämä riitä. Meidän täytyy saada lisää potentiaalisia mitalisteja, Hänninen kertoi sunnuntaina Milanossa.
Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue saavutti pronssia edellisenä iltana ja varmisti mitalitavoitteen täyttymisen.
Hännisen mainitsemassa yhdistetyssä tuli kolme mitalia, kun Eero Hirvonen nappasi pronssia normaalimäen ja Ilkka Herola suurmäen kilpailusta. Kaksikko otti hopean parikilpailussa. Naisten viestihiihtokvartetti ja ampumahiihtäjä Suvi Minkkinen saavuttivat myös pronssia.
Esimerkiksi naisten jääkiekkomaajoukkue, freestylehiihtäjät, lumilautailijat ja alppihiihtäjät olivat pettymys.
Olympiakomitean laskelmien mukaan 40 prosenttia suomalaisurheilijoista ylitti tasonsa, 30 prosenttia oli tasollaan ja 30 prosenttia suoriutui alle tasonsa.
Kuuden mitalin potti on hieman alle kuluvan vuosituhannen aiempien talviolympialaisten Suomen mitalikeskiarvon. Kärkenä Torinossa 2006 tuli yhdeksän mitalia, mutta Vancouverissa 2010 ja Sotshissa 2014 lukema jäi viiteen.
Pekingissä 2022 tuli kahdeksan mitalia, mutta kaikki tulivat jääkiekosta ja maastohiihdosta. Milano-Cortinassa lajikirjo oli laajempi ja miellytti Hännistä.
– Mitä enemmän on lajeja ja urheilijoita, jotka kykenevät onnistuessaan saamaan mitalin, niin sen parempi. Maastohiihdon kannalta oli ikävä asia, ettei mitaleita tullut yhtä paljon kuin Pekingissä. Isossa kuvassa olen tyytyväinen, että on monta lajia.
Neljä ja puoli tuhatta ajokilometriä
Hänninen on ollut tehtävissään vasta puolisen vuotta ja muistutti, että Milanon-Cortinan tulos on tehty vanhoilla pohjilla.
– Olen ollut täällä tarkkailemassa ja katsomassa. Olen ajanut autolla neljä ja puoli tuhatta kilometriä, hän kuvaili poikkeuksellisen hajanaisten olympialaisten siirtymiä kisapaikalta toiselle.
– Olen ollut paljon eri lajien mukana ja seurannut. Oli tulos hyvä tai huono, ei syy ole minun.
Muutos on aloitettu taustalla.
– Olemme lähteneet tekemään muutosta talouden kautta. Kesälajeissa se näkyy jo ja jatkuu talvilajeihin.
– Toimintatavallinen muutos on vielä tekemättä. Meidän täytyy päästä siihen, että kaikki tekeminen kohdistuu huippu-urheilun ytimeen. Millä tavalla saadaan urheilijoista parempia fyysisesti, teknisesti ja taktisesti. Se on isoin juttu. Kaikki turha pitää jättää pois ja keskittyä ytimeen.
Perinnelajeja ei tekohengitetä
Milano-Cortinassa Suomen mitalistit olivat varsin vanhoja. Ampumahiihtäjä Minkkinen on 31, yhdistetyn Herola ja Hirvonen 30-vuotiaita, viestihiihtäjien Kerttu Niskasen, Jasmi Joensuun, Johanna Matintalon ja Vilma Ryytyn keski-ikä on 30 vuotta ja jääkiekkomiesten 29.
Mitalisteista moni saattaa lopettaa ennen seuraavia vuoden 2030 Ranskassa järjestettäviä talviolympialaisia, mutta Hänninen ei ole huolissaan.
– Uusia löytyy. Neljä vuotta on pitkä aika. Pitää keskittyä päivittäiseen tekemiseen ja sen parantamiseen.
Ikäluokat pienenevät, talvet lyhenevät, väki pakkautuu kaupunkeihin, joukkuelajit jylläävät ja maahanmuuttajat hakeutuvat todennäköisemmin muiden kuin talviolympialajien pariin, joten Suomen paluussa talviolympialaisten huipulle on monta estettä.
– Kun tunnistamme huipputalentteja, meidän pitää pystyä yhteiskuntana ja urheilujärjestelmänä tukemaan heitä, Hänninen sanoi.
Fokus on huippu-urheilun tuloksen tekemisessä ja menestyvien lajien tukemisessa.
– Ei ole naamavippejä tai perinteitä, minkä takia jotain lajia pitää tukea.
