Olipa kerran kolme por­sas­ta, jotka jäivät ko­dit­to­mik­si ro­va­nie­me­läi­ses­tä vaa­te­kau­pas­ta – Ellen leik­ki­mö­kis­tä löytyi uusi koti

Elle Aikion leikkimökin parvella majailee kolme isoa porsasta. Kädessään olevan pikkupossun Elle esittelee isänä. Seinää vasten nojaa possuperheen äiti.

Kuva: Jussi Pohjavirta

– Mutta eihän tämä ole mökki vaan karsina, viisivuotias Eleanoora Aikio empii leikkimökkinsä esittelyä. Oikea mökki on Eleanooran, tuttavallisemmin Ellen, mukaan kodin terassilla.

Ja toden totta, perheen pihassa onkin kaksi leikkimökkiä. Äiti Satu Taskinen kertoo, että pikkuruinen terassimökki hankittiin oikeaa leikkimökkiä odotellessa, sillä mökkipaketin toimitukseen ja kokoamiseen meni lopulta useampi kuukausi. Valmista tuli vasta lokakuussa.

Mökin lisäksi perhe odotti tuolloin myös pikkuveljeä syntyväksi, ja Taskinen ajatteli, että onpahan sitten tarvittaessa molemmille oma talo pihalla.

Pikkuveli Kristo on toki tervetullut myös joihinkin Ellen ja kavereiden leikkeihin.

– Kerran me leikittiin, että se oli mörkö, Elle kertoo.

Isä ja vaari rakensivat Ellen leikkimökin toissa kesänä. Myyntipuheiden mukaan mökkipaketti olisi valmis muutamassa viikossa.

Kuva: Jussi Pohjavirta

Oli synkkä yö ja ulkona susia

Ennen kahvitarjoilua pöytä on syytä siivota perusteellisesti.

Kuva: Jussi Pohjavirta

Kun päästään peremmälle Ellen mökkiin, selviää, miksi sitä tekee mieli kutsua välillä karsinaksi. Siellä nimittäin asuu kolme suurta porsasta.

– Keskustassa oli vaateliike Emka, ja nämä olivat siellä somisteina, Satu Taskinen kertoo veikeiden paperimassapossujen taustan.

Kun liike lopetti, possuille etsittiin hetki uutta kotia, kunnes Elle lupasi majoittaa ne mökkiinsä. Nyt ne majailevat parvella, jotta olisivat turvassa pikkuveljen riuskoilta otteilta.

Elle riisuu kengät ja sukat ja kapuaa puutikkaita pitkin possujen luo.

– Tämä on äitipossu ja sen nimi on Hanne, ja tämä pikkuinen on Helmi, Elle esittelee.

Kolmannelle ei löydy nimeä, eikä se ole possuperheen isä, kuten saattaisi luulla.

– Tämä on isä! Elle sanoo ja ottaa käteensä pienen lelupossun. Sellaisia on koottu parvelle isojen lajitovereiden seuraksi.

Mökissä on alakerta, jossa on tupa ja keittiö, sekä parvi, jossa possut asustavat. Elle sai mökkinsä kaksi vuotta sitten, mutta se valmistui vasten talvea, joten vasta viime vuonna oli ensimmäinen kunnon leikkimökkikesä.

Kuva: Jussi Pohjavirta

Possut ovat mökissä sekä koristeina että leikeissä.

– Kerran me leikittiin Iiriksen kanssa, että oli yö, ja laitettiin tähän viereen nukkumaan. Meillä oli peittokin.

Toinen muistelemisen arvoinen leikki naapurin Iiriksen kanssa oli vielä jännittävämpi. Silloin mökin ulkopuolella oli kolme sutta.

– Siellä oli musta susi, harmaa susi ja oranssi susi. Ja me yritettiin nukkua, Elle kertaa.

Leikissä tapahtui varmasti paljon, mutta sudet onneksi pysyivät seinien ulkopuolella.

Elle Aikio viihtyy leikkimökissään. Siellä hänen kanssaan asustaa muun muassa kissa, jolla on oma koppakin.

Kuva: Jussi Pohjavirta

Äiti muistelee joululeikkiä

Kun Elle palaa alakertaan esittelemään mökkinsä keittiötä, äiti yrittää täydentää leikkimuisteluksia kesäisellä joululeikillä.

– Kerroitko jo siitä? Siinähän paistettiin kinkkuakin, Satu Taskinen sanoo.

Elle jatkaa keittiössä puuhastelua hipihiljaa. Äiti virittelee keskustelua muistelemalla, mitä sinne uuniin laitettiinkaan – taisi olla yksi porsaista.

– Ei ole mitään laitettu mihinkään! Elle heläyttää ja kipittää pihalle. Nyt on nimittäin aika esitellä kanala.

Edellisen yön aikana pihalle oli ilmestynyt kanala. Sieltä löytyy kananmunia, ja joskus myös tipuja.

Kuva: Jussi Pohjavirta

Iso hiekkalinnamuotti töröttää mökin kulmalla. Elle nostaa reunaa, löytää pari kananmunaa ja lähtee viemään niitä mökkiin.

Joskus pihakanalan munista kuoriutuu tipuja, mutta joskus niitä sopii myös paistaa – toisin kuin possuja.