Tuuli painaa venettä järvenselkää kohti. Soutaja Juho Hattukankaan , 11, tehtäväksi jää pitää veneen keula osoittamassa oikeaan suuntaan, kun Miia Tuisku , 15, laskee verkkoja veteen rauhalliseen tahtiin.
Lotta Juotasniemi , 12, saa tarkkailla tilannetta rauhassa veneen keulasta. Sieltä ehtii vaikka katsomaan Perttausjärven rantoja, joita varjostavat ympärillä väijyvät sadepilvet. Tuulikin käy juuri synkän taivaan suunnalta.
Vielä voi kuitenkin keskittyä seuraamaan Tuiskun verkonlaskua tai kuuntelemaan veneen perässä istuvan Eero Ulmasen ohjeita. Hommat tosin sujuvat sen verran mallikkaasti, että Ulmanen saa hyvillä mielin kertoilla lähinnä kalajuttuja.
”Muistatte jatkossakin laittaa verkot niin, etteivät ne ole poikittain muiden veneilijöiden reiteillä”, Ulmanen toteaa käynnistellessään perämoottoria ennen paluuta järven toiselle puolen.
Veneen nuorisokolmikko vaikuttaa sen verran kokeneilta, että ohje saattaa olla tuttu jo entuudestaan. Käynnissä on kuitenkin perinteinen nuorten kalastusleiri, ja oppien kuuluminen taitaa kuulua väistämättä myös verkkojen laskemisen yhteyteen.
Kysymys siitä, kuinka pitkään kolmikko on kalastanut, saa hieman huvittuneen reaktion.
”Koko ikäni.”
”Ei mitään hajua.”
Kärkeen ehkä menee kuitenkin Hattukangas.
”Olin kuukauden vanhana ensimmäisen kerran porohommissa, niin kalastamisen olen varmaan aloittanut vuoden ikäisenä”, Hattukangas sanoo.
Pohjois-Suomen erämiespiirin puheenjohtaja Ulmanen on kuitenkin huolissaan tulevaisuudesta.
”Tuntuuhan nuorten kalastajien määrä olevan täällä vähenemään päin, samalla tavalla kuten muuallakin”, Ulmanen harmittelee.
Luonnonvarakeskuksen edellinen tilasto vapaa-ajankalastajien määrästä on vuodelta 2014.
Vuodesta 2000 lähtien vapaa-ajan kalastajien määrä on laskenut noin kahdesta miljoonasta 1,6 miljoonaan. Samassa ajassa 10–17-vuotiaiden kalastajien määrä on romahtanut 270 000:sta 157 000:een ja 18–24-vuotiaiden määrä 167 000 kalastajasta 72 000:een.
”Yli 50-vuotiaiden osalta kalastajien määrät pysyvät samanlaisina. Sitä nuorempien aikuiskalastajien määrä vähenee”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Päivi Eskelinen kertoo.
Sukupolvien välisiä eroja on myös siinä, miten kalastetaan.
”Vanhemmat ihmiset kalastavat enemmän verkoilla ollessaan mökillä, ja heille iso motivaatiopohja kalastukselle on ruuan hankinta. Nuoret aikuiset ovat vapakalastajia, jotka tavoittelevat elämystä tai jotain tiettyä saalista”, Eskelinen sanoo.
Kun kalastuksesta on hävinnyt arkisuus, ei se ole siirtynyt enää seuraavalle sukupolvelle. Vuoden 2014 tilaston mukaan toivoa ei ole kokonaan menetetty, sillä alle 10-vuotiaiden kalastajien määrässä tapahtui reilu pomppaus parempaan yli vuosikymmenen laskun jälkeen.
”Vaikea sanoa, onko kyseessä sattumaa vai trendi. Voi olla, että kalastusta kohtaan on taas kiinnostusta”, Eskelinen sanoo.
Vuoden 2016 tilastot valmistuvat tulevana syksynä.
Rovaniemeläisillä Tuiskulla, Hattukankaalla ja Juotasniemellä on kaikilla oma mielitapansa kalastaa. Olipa kyse sitten virvelöinnistä, nuotasta tai mato-onginnasta, parasta kuitenkin on yhdessäolo sekä saaliin odottaminen ja nappaaminen.
Aina saalista ei kuitenkaan tule.
”Siihen on jo tottunut”, Tuisku toteaa.
Voisiko kalastuksen sanoa olevan myös hyvä tapa oppia kestämään pieniä pettymyksiä, kun saalista ei tulekaan tai se pääsee irti?
”Joo!”, kuuluu kolmesta suusta saaman aikaan.
Onneksi tarjolla on myös niitä huippuhetkiä.
Mitenkään tuulesta temmattuja kalastuksen tarjoamien elämysten ja onnistumisen kokemusten hyödylliset vaikutukset eivät ole.
Kalastusta on käytetty onnistuneesti pääkaupunkiseudulla aikuisten päihdekuntoutujien kuntoutuksessa, ja Keski-Suomessa on käynnistymässä Pelastakaa lapset ry:n kanssa pilottihanke, jossa kalastuksen kautta haetaan onnistumisen elämyksiä erityisnuorille.
Ulmasen mukaan hyödyt eivät jää ainoastaan jännitykseen.
”Helposti sanotaan, että jollakin on keskittymishäiriö adhd, mutta ei sitä täällä näy.”
Yhtenä Lapin kalastusleirien järjestäjänä toimii Pohjois-Suomen Erämiespiiri, jonka jäsenseurat vastaavat vuorollaan leirin järjestämisestä. Tänä vuonna vuorossa oli Tolosen erämiehet. 8–16-vuotiaita lapsia Rovaniemen leirillä oli tasan kolmekymmentä.