Mitattiinko kuntavaaleissa myös kansan tyytyväisyys hallituspuolueiden tekemisiin vai oliko kyse vain ja ainoastaan paikallispäättäjien valitsemisesta? Vastaus riippuu tietysti siitä, keneltä asiaa kysytään.
Jos kysymys esitetään hallituspuolueiden – keskustan, kokoomuksen ja Perussuomalaisten – edustajille, he muistuttavat, ettei kyse ollut eduskunta-, vaan kuntavaalista. Oppositiopuolueiden – Sdp:n, Vasemmistoliiton, Kristillisdemokraattien, Vihreiden ja Rkp:n – edustajat ovat asiasta toista mieltä. He uskovat, että äänestäjät osoittivat äänillään mieltä hallituspolitiikkaa vastaan sen ohessa, että valitsivat kuntaansa päättäjiä.
Lännen Media selvitti, miltä eduskunta näyttäisi, jos se muodostettaisiin kuntavaalituloksen perusteella (LK 11.4.). Kyse on puhtaasta spekuloinnista eli viihteestä. Tosin lopputulos tuskin naurattaa hallituspuolueita. Jos kuntavaali olisi ollut eduskuntavaali – äänestäjien sitä tietämättä – hallitus olisi säilyttänyt määräenemmistönsä vain niukasti. Sillä olisi eduskunnassa 102 paikkaa 200:sta. Nyt paikkoja on 123.
Hallituksen pelastaisi kokoomus, joka kasvattaisi eduskuntapaikkojen määrän 37:sta 48:ään. Keskustalla olisi enää 38 kansanedustajaa (nyt 49) ja Perussuomalaisilla 16 (37). Oppositiopuolueista demareiden edustajamäärä nousisi 35:sta 42:ään, Vasemmistoliiton 12:sta 17:ään ja Vihreiden 15:stä 22:een.
Lapissa Perussuomalaiset menettäisivät ainoan kansanedustajansa, joka vaihtuisi kokoomuksen edustajaan. Sen sijaan keskusta (4), Vasemmistoliitto (1) ja Sdp (1) säilyttäisivät kansanedustajansa.
Hallituspuolueiden onneksi kuntavaali on kuntavaali, missä äänestäjien päätehtävänä ei ole sanoa haisevaa/tuoksuvaa mielipidettä valtakunnan päättäjien tekemisistä, vaan valita omaan kuntaan valtuusto, joka päättää paikallisista asioista.
Toki siinä sivussa kuka tahansa voi lähettää mitä tahansa viestiä tai olla lähettämättä. Viestin perille menosta ei tosin ole takeita.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei heitä pyyhettä kehään kuntavaalituloksen takia. Sen valitsemaan linjaankaan tuskin on luvassa muutoksia ainakaan tässä vaiheessa kautta, seuraaviin eduskuntavaaleihinhan on aikaa vielä kaksi vuotta.
Muutokset ovat toki mahdollisia aikaisemminkin, jos Jussi Halla-aho voittaa Sampo Terhon Perussuomalaisten puheenjohtajavaalissa ensi kesänä. Siinä tapauksessa uusiksi voi mennä koko hallitus.