Old Gringon taru päättyi – ta­lou­des­sa oli haas­tei­ta jo ennen koronaa

Miksi ovet eivät aukene meille? Gringon tarina kesti 28 vuotta.
Miksi ovet eivät aukene meille? Gringon tarina kesti 28 vuotta.
Kuva: Jouni Valikainen

Legendaarisen kemiläispubin Old Gringon oven vieressä oleva kyltti kertoo, että pubi on toistaiseksi suljettu. Viime viikolla päättyneiden yt-neuvottelujen jälkeen kyltistä olisi voinut poistaa sanan toistaiseksi. Kansankielessä Gringon nimellä kulkeneen pubin ovet pysyvät jatkossa suljettuina. Gringo työllisti kaksi täysiaikaista ravintolatyöntekijää.

Valtiovalta pisti koronarajoitusten vuoksi pubin ovet väliaikaisesta säppiin viime maaliskuun lopussa.

– Kun rajoitteet poistuivat, Scandicilla pitkään ja tarkkaan pohdittiin Gringon tulevaisuutta. Korona-aika, matkustusrajoitukset ja rajoitetut aukioloajat vaikuttivat nyt tehtyyn päätökseen. Tilanne ei ainakaan lyhyellä aikataululla tule helpottumaan. Ihmisillä ei tule ensimmäisenä mieleen, että he lähtevät pubiin seurustelemaan, Scandic Kemin hotellijohtaja Kimmo Knuuti harmittelee.

Pub Old Gringo avattiin 1992 texmex -saluunaksi. Se näkyi pubin sisustuksessa, juotavassa ja pikkupurtavassa. Gringon miljöö säilyi liki koskemattomana loppuun saakka.

– Olemme tosi surullisia, että Kemin legendaarinen pubi jouduttiin liiketaloudellisin syin lopettamaan. Tyhjenevän tilan jatkokäytöstä ei yhtiössä ole käyty vielä keskusteluja. Ravintola-alalla on haasteita, eikä Gringo valitettavasti taida jäädä ainoaksi toimijaksi, joka on vaikeuksissa näiden ennen kokemattomien haasteiden edessä, Kimmo Knuuti uskoo.

Gringo sijaitsee samassa kiinteistössä Scandic Kemi hotellin kanssa. Myös itse hotelli oli keväällä kiinni.

– Asiakasmäärien suhteen hotellin kesä oli kohtuullisen hyvä ja syyskuu lähes normaali tehtaiden seisokkien vuoksi. Hotellissa on edelleen työmatkustajia, mutta loka- ja marraskuussa on jo hiljaisempaa kuin syyskuussa. Kansainvälisiä turistiryhmiä ei taida meidän hotelliimme tämän vuoden puolella saapua rajoitusten vuoksi yhtään. Ruokaravintolaamme olemme pitäneet auki maanantaista perjantaihin hotellinjohtaja Kimmo Knuuti kertoo.

Kommentti
Kävin siellä minäkin
Jouni Valikainen

Pohjolan Sanomien aikaan tehtiin latomon ja toimituksen puolella paljon iltavuoroja. Viimeistään keskiviikkona alkoi arvuuttelu kotiin menon ja Gringon välillä. Monesti tie johti Gringoon, sillä olihan se kotia lähempänäkin.

Erään taitavan taittajan mottona oli, että maksetut iltalisät pitää myös käyttää iltaisin ja itseään varten, siis paikalliseen kuppilaan. Näin usein kävikin.

Meitä pohjalansanomalaisia kertyi parhaimpina iltoina paikalle jopa pari pöydällistä. Olipa jollakin jopa oma nimikkopaikkansa. Kun teatterilaiset saapuivat Gringoon iltanäytöksen jälkeen, niin Helena Marttalalla ja Jarmo Huotarilla (tarjoilijat) oli töitä.

Ei silloin iltaisin silti mitään pikakännejä juotu. Oluttuopin ääressä oli mukava lukea iltapäivälehdet ja ratkoa lehdissä olevia tietokilpailuja.

Ikimuistettavia ovat Gringon omat pikkujoulut, jotka pidettiin yleensä tammikuussa. Porukka ei tahtonut mahtua sisään, kun tarjolla oli ilmaista olutta ja pikkupurtavaa. Myös usean vapunpäivän ohjelmaan kuului vierailu tutussa pubissa työväenlauluja unohtamatta.

Gringon ilmapiiri oli miellyttävä. Ei siellä tapeltu, vaikka ääni joskus kohosi tuttujenkin kesken. Ilmapiiriin vaikuttivat suuresti Hellu ja Jape. He ovat todellisia asiakaspalvelijoita.

Old Gringon katteiden vähenemiseen löytyy kaksi täysin paikallista syytä: juuri nämä edellä mainitut Pohjolan Sanomat ja teatteri. Kun nämä kaksi laitosta muuttivat pois Gringon naapurista, niin kassakoneelle oli entistä harvemmin asiaa. Gringon tapahtumat säilyvät mielessä pitkään.