Lännen Media on uutisoinut huhtikuusta lähtien siitä, kuinka Suomen vaarallisimmaksi luokiteltu liivijengi United Brotherhood (UB) pyörittää isoa osaa Suomen vankiloiden huumekaupasta. Eilen julkaistussa selvityksessä selvisi, että liivijengi tienasi 2–9 miljoonaa euroa vankien huumeidenkäytöllä.
Oikeusministeriön kriminaalipolitiikan ja rikosoikeuden osaston ylijohtaja Arto Kujala sanoo, että sysäys vankilatilanteen muutokseen pitäisi lähteä Rikosseuraamuslaitoksen puolelta.
– Jos tilanne on vakava, ei sitä voida jättää muhimaan. Ministeriö ei vastaa operatiivisesta valvonnasta. Risen tulisi selvittää turvallisuustilanne ja sen jälkeen voidaan ryhtyä tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin.
Rikosseuraamuslaitoksen teettämästä turvallisuusraportista selvisi, että Riihimäen, Turun, Hämeenlinnan ja Sukevan vankiloissa oli havaittu uhka- ja väkivaltatapauksia. Näihin vankiloihin on sijoitettu jengivankeja.
Lännen Median kesäkuussa julkaistussa artikkelissa Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) turvallisuusjohtaja Ari Juuti sanoo, ettei vankiloiden turvallisuusraportteja ehditä analysoimaan resurssipulan vuoksi.
Resursseista eli budjetista vastaa oikeusministeriö ja viime kädessä hallitus.
Kujala ei näe vankiloiden ongelmaksi resurssipulaa. Hän uskoo, että resurssipulana näyttäytyvä ongelma syntyy henkilöstömäärien ja laitosrakennusten epäsuhdasta.
– Meillä on vankilukuun nähden iso määrä pieniä laitoksia. Lisäksi ne sijaitsevat väärissä paikoissa, mikä aiheuttaa ongelmia käytännön valvonnassa.
Risen virkoja vähennetty roimasti
Rikosseuraamislaitoksen virkoja on vähennetty viime vuosien aikana. Etenkin kenttätyöntekijöistä, eli vankiloissa työskentelevistä, on kiristetty.
Kujala on tietoinen vähennyksistä. Hän on itse hakenut Risen pääjohtajan paikkaa.
Varsinaisena ongelmana Kujala pitää sitä, ettei henkilöstön mukana ole luovuttu laitosrakennuksista, käytännössä siis vankiloista.
– Laitosrakenteiden ja henkilöstön määrät eivät kohtaa. Laitosrakennuksia ei ole kyetty vähentämään. Jos saisimme kohdennettua henkilöstöä paremmin, ei ongelma olisi yhtä iso.
Kujala sanoo, ettei ministeriöllä ole suunnitelmia laitosrakennusten muuttamiseksi.
Samalla Kujala muistuttaa, ettei oikeusministeriö päätä siitä mihin resurssit käytetään, eli siitä miten henkilöstö ja laitosrakennusten epäsuhta hoidetaan. Päätökset tekee Rikosseuraamuslaitos.
– Rahat tulevat valtion budjetista, mutta se miten ne käytetään, on Risen sisäinen asia.
Syynä vankiloiden lisääntyvä vapaus?
United Brotherhoodin jäsenet ovat kiristäneet muita vankeja ja heidän omaisiaan huumetoimintaan sekä hallinneet huumekauppaa vankilan sisällä ja ulkona. Myös jengiväkivalta vankiloissa on lisääntynyt ja raaistunut. KRP pitää tilannetta vakavana.
Vankilavirkailijain ammattiliiton ja Vartijoiden ammattiliiton mielestä pääsyy tilanteen pahenemiseen on vankilaolojen vapautuminen. Turvallisuus on toissijaista.
Kujala sanoo, ettei hänellä ole mitään syytä olla asiasta erimieltä. Hän ei kuitenkaan näe, että oltaisiin lähelläkään tilannetta, jossa jengiläiset ottaisivat vankilan haltuunsa.
Mutta Kujala ei kiellä, ettei ongelmaa voisi olla.
– Jos tilanne heikkenee, niin se tarkoittaa sitä, että jossain kohtaa on ongelma. Ei olla parhaalla tavalla onnistuttu. Se mikä on tilanteen syy, on erikseen mietittävä.